Euroopan komissio julkisti keskiviikkona ehdotuksensa lisätoimenpiteistä, joilla puututtaisiin pankkien järjestämättömiin lainoihin.
Ensinnäkin komissio ehdottaa muun muassa asetusta, jolla varmistetaan, että pankit panevat syrjään riittävästi varoja sellaisiin lainoihin liittyvien riskien varalta, joista saattaa tulla ongelmaluottoja.
Komissio ehdottaa myös direktiiviä, joka kannustaa kehittämään ongelmaluottojen jälkimarkkinoita, missä pankit voisivat myydä ongelmalainojaan luoton hallinnoijille ja sijoittajille. Yrityksille tulisi mahdollisuus toimia näillä jälkimarkkinoilla koko EU:n laajuisesti.
Velkojen perinnän helpottamiseksi komissio ehdottaa, että pankit ja lainanottajat voivat sopia etukäteen menettelystä, jolla vakuudellisten lainojen vakuudet voidaan realisoida nopeammin velkojen katteeksi. Tämä koskisi ainoastaan yrityslainoja, ei kulutusluottoja.
Lisäksi riskinhallintapaketissaan komissio haluaa luoda rakenteen, jonka kautta EU-maat voivat halutessaan saada ohjeistusta siitä, miten pankkien rakenneuudistuksia kannattaa toteuttaa esimerkiksi perustamalla omaisuudenhoitoyhtiöitä tai toteuttamalla muita toimia ongelmaluottojen vähentämiseksi.
Viime vuosina pankkialan riskit ovat komission mukaan vähentyneet EU:ssa merkittävästi, kun pankit ovat hankkineet lisää pääomaa ja niiden maksuvalmiuspuskurit ovat huomattavasti aiempaa paremmat. Tähän on komission mukaan päästy EU-sääntelyllä.
Komissio kuitenkin painottaa tiedotteessaan, että EU:n pankkiunionin toteutuksen kannalta on olennaisen tärkeää vähentää ongelmaluottojen määrää ja estää niiden kertyminen tulevaisuudessa.
Laina luokitellaan ongelmaluotoksi, jos maksut ovat yli 90 päivää myöhässä tai jos lainanottaja ei todennäköisesti pysty maksamaan lainaansa takaisin. Finanssikriisin ja sen jälkeisten taantumien aikana yhä useammat yritykset ja yksityishenkilöt joutuivat maksuvaikeuksiin komission mukaan erityisesti niissä EU-maissa, joissa taantumat olivat syviä ja pankkien taseisiin kertyi paljon ongelmaluottoja.