Euroopan komissio ehdottaa lisävaroja Euroopan unionin niin sanotun nuorisotyöllisyysaloitteen käyttöön, selviää Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotteesta.
Komissio ehdottaa, että nuorisotyöttömyyden torjuntaan ohjataan EU:n budjetista miljardi euroa lisää. Muutos edellyttää, että EU-maat ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdotuksen.
Jos ehdotus hyväksytään, rahoitusta kohdennettaisiin myös Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa nuorten (15–24-vuotiaat) työttömyysaste ylitti vuonna 2015 rahoituskelpoisuudelle asetetun raja-arvon, eli 25 prosenttia. Päätöstä asiassa odotetaan näillä näkymin kesällä 2017.
EU:n nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite hyväksyttiin vuonna 2013. Niillä on tarkoitus tukea nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen liittyviä toimia, ja ne ovat osa laajempaa toimintapoliittista ohjelmaa, jolla pyritään parantamaan nuorten osallisuutta yhteiskunnassa.
– En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että Eurooppa on ja pysyy nuorisotyöttömyyden maanosana. En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että vuosituhannen taitteessa syntyneet, Y-sukupolvi, voi olla 70 vuoteen ensimmäinen sukupolvi, joista tulee köyhempiä kuin vanhempansa, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi 14. syyskuuta 2016 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa.
– Pyrimme edelleen laajentamaan nuorisotakuun käyttöönottoa Euroopassa. Sen avulla voidaan parantaa eurooppalaisten osaamista ja saavuttaa eniten tukea tarvitsevat nuoret ja alueet.
Poliittinen sitoumus
Nuorisotakuu on poliittinen sitoumus, jonka kaikki EU-maat ovat antaneet neuvoston suosituksen muodossa. Neuvoston suositus hyväksyttiin huhtikuussa 2013 komission ehdotuksen perusteella.
Suosituksen mukaan jokaiselle nuorelle esitetään laadukas työtarjous tai
hänelle tarjotaan täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelujakso neljän kuukauden kuluessa virallisen koulujärjestelmän jättämisestä tai työttömäksi joutumisesta.
Nuorisotyöllisyysaloite, jonka piiriin Suomi komission ehdotuksen mukaan pääsisi, on samaan aikaan käynnistetty EU:n rahoitusohjelma, jolla helpotetaan nuorisotakuun käyttöönottoa.
Tukea annetaan erityisesti alueille, joilla nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia. Kaikki EU-maat käyttävät nuorisotyöllisyyden tukemiseen myös omaa osuuttaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksesta.
Eilen julkaistussa raportissa kuvaillaan tähän saakka saavutettua edistystä. Raportista käy ilmi, että vaikka nuorisotyöttömyys on edelleen tärkeä huolenaihe monissa EU-maissa, nuorten työmarkkinoiden toimivuus on EU:ssa yleisesti ottaen ylittänyt odotukset vuoden 2013 jälkeen.
Suomen edustuston mukaan työttömiä nuoria on EU:ssa 1,4 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2013 ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on 900 000 vähemmän.
Nuorisotakuulla hyviä tuloksia
Tämän myönteisen kehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että nuorisotakuulla ja sitä tukevalla nuorisotyöllisyysaloitteella on ollut hyviä tuloksia.
Edustuston mukaan noin 9 miljoonaa nuorta otti vastaan tarjouksen, ja näistä tarjouksista suurin osa oli työtarjouksia. Nuorisotakuu on myös pannut alulle politiikan muutoksen, joka on johtanut rakenteellisiin uudistuksiin ja uusiin toimintamuotoihin kaikissa EU-maissa.
Komissio lisäsi nuorisotyöllisyysaloitteessa tukikelpoisille EU-maille maksettavia ennakkomaksuja 30 prosentilla vuonna 2015, mikä vastaa kaikkiaan noin 1 miljardin euron rahoitusta.
Edustuston mukaan tällä on ollut suuri vaikutus rahoituksen saatavuuteen, ja se on mahdollistanut tukitoimien nopeamman käynnistämisen EU-maissa.
Tämän edistyksen kannustamana komissio on hiljattain ehdottanut nuorisotyöllisyysaloitteen budjettivarojen lisäämistä siten, että nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoja kasvatetaan 1 miljardilla eurolla, jota täydentää Euroopan sosiaalirahastosta saatava 1 miljardin euron rahoitus.
Edustuston mukaan tämän 2 miljardin euron rahoituksen avulla vuoteen 2020 mennessä voitaisiin tukea vielä noin 1 miljoonaa nuorta niissä EU-maissa, joita nuorisotyöttömyys pahiten koskettaa.
Edustusto korostaa, että Suomessa nuorisotyöttömyystilanne on vaikein Pohjois- ja Itä-Suomessa. Jos EU-maat ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdotuksen, lisärahaa ohjattaisiin juuri näille alueille Suomessa.