Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoo Ylen Ykkösaamun radiohaastattelussa, miten Suomen mahdollinen jäsenyys puolustusliitto Natossa näkyisi puolustusvoimien arjessa.
– Joukko-osastotasolla varusmieskoulutus jatkuu entisellään. Jonkin verran varmaan kansainvälinen harjoitustoiminta tulee muuttumaan, mutta mitään merkittävää massiivista lisäystä ei tule tapahtumaan, hän kertoo muutaman esimerkin Ylelle.
Komentajan mukaan puolustusvoimien henkilöstön määrää pitää lisätä Naton yhteisissä sotilasrakenteissa.
– Alkuvaiheessa jäsenyysprosessin aikana meidän pitää lisätä henkilöstöä Brysselin kansalliseen Nato-edustustoon. Pidemmällä aikavälillä väkimäärä (sotilasrakenteissa) tulee lisääntymään, mutta siihen menee aikaa.
Liittymisen myötä Suomen puolustamiseen tehdyt operatiiviset suunnitelmat yhteensovitetaan laajemmin Naton suunnitelmiin.
– Kansallisen puolustuksen kehittäminen on aina Suomen päätös, mutta senkin suhteen koordinaatiota Naton sisällä tulee tapahtumaan, hän sanoi.
Koordinaatio Kivisen mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puolustusliiton jäsenmaat katsovat yhdessä, millaisia suorituskykyjä kullakin maalla on järkevää ylläpitää, jotta kokonaisuus toimii järkevästi.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Kivisen mukaan tiedusteluyhteistyötä.
– Pitää muistaa, että kevään aikana olemme jo sitä tiivistäneet. Varsinaisena jäsenenä tietojen vaihto syvenee, hän sanoi.
Puolustusliiton jäsenenä Suomi jakaisi myös kansallisesti muodostetun ilma- ja meritilannekuvan Nato-maille sellaisenaan.
– Vastikkeeksi tietysti saisimme eri Nato-maista muodostetun Naton yhteisen ilma- ja meritilannekuvan.