– Onnistunut laskeutuminen on valtava menestystarina, sillä komeetalle ei ole koskaan aikaisemmin laskeuduttu. Ilmatieteen laitoksen rooli on hankkeessa suuri, joten tämä on samalla suuri taidonnäyte suomalaisesta osaamisesta, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmroth.
Tänään aamupäivällä komeettaluotain Rosettasta matkaan lähetetty Philae-laskeutuja laskeutui seitsemäntuntisen matkan jälkeen komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon laskeutumispaikalle, joka sijaitsee komeetan kaksiosaisen ytimen pienemmän puoliskon laella. Laskeutuminen tapahtui klo 17.34 Suomen aikaa.
Ensimmäisenä komeetan pinnalle tömähti Ilmatieteen laitoksen valmistama mittalaite, joka mittaa komeetan vesipitoisuutta. Tämänhetkisten tietojen mukaan mittalaite ja Ilmatieteen laitoksen rakentama Philaen massamuistiyksikkö ovat toimineet odotusten mukaisesti. Massamuistiyksikkö käsittelee kaiken kerätyn datan lähetettäväksi emoalukseen ja sitä kautta Maahan.
Ensimmäiset kuvat ja laskeutumismittaukset lähetettiin suoraan Rosetta-luotaimelle aktiivisen radioyhteyden välityksellä. Kuvat olivat saatavilla maassa jo ennen vahvistusta laskeutumisen onnistumisesta.
Laskeutumisen aikana sekä Rosetan kamerat että Philaen CIVA-kamera ottivat useita kuvia, joista ensimmäinen otettiin heti irtoamisen jälkeen klo 10.35. Useat eri laitteet hyödynsivät pitkän laskeutumisajan komeetan lähiympäristön tutkimiseen ja kalibrointien suorittamiseen.
Laskeutumista kuvanneen ROLIS-kameran yksityiskohtaisten kuvien odotetaan olevan saatavilla myöhemmin yöllä, kun valvontatietokone on määritellyt asetuksensa uudelleen komeetan pinnalla tapahtuvia toimintoja varten.
– Tällä välin alkavat kaikkien laitteiden esiohjelmoidut mittaukset, jotka jatkuvat siihen saakka, kunnes pääpatteri tyhjenee 14. marraskuuta. Sen jälkeen Philaen kolme sivupintaa ja yläpinnan peittävät aurinkokennot lataavat ladattavat akut, minkä jälkeen toiminta jatkuu toivottavasti maaliskuun puoleenväliin 2015, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.
Tulosten perusteella saadaan enemmän tietoa siitä, kuinka paljon komeetan pintakerroksessa on vesijäätä eri syvyyksissä, kuinka komeetan pyrstö syntyy ja millaista on komeetan vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa. Niiden tietojen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin komeettojen kehitystä menneisyydessä ja käyttäytymistä, jos jokin komeetta tulisi törmäyskurssille Maan kanssa.
