Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
Varsinkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä laski verrattuna viime kuntavaaleihin.
– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.
Kyselyssä varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että yksityiselämä (naiset 82 %, miehet 70 %) ja sote- ja maakuntauudistus (naiset 61%, miehet 52%) vaikuttavat kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.
Kyselyn mukaan ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä. Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
Vastanneista 40 prosenttia arvioi, että kunnan tulevaisuuden näkymät lisäävät halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.
Yksityiselämän syyt mainitaan kaikissa puolueissa syynä ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.
– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblom.
Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen. Kyselyn toteutti Åbo Akademi.