Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kansantalouden ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote putoaa vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana rajusti.
Talous supistuu koko vuonna, mutta taudin etenemisestä riippuu, kuinka paljon. PTT on hahmotellut kolme erilaista talouden skenaariota epidemialle: nopea toipuminen, hidas toipuminen ja pitkittynyt kriisi.
Eri skenaarioissa talous supistuu tänä vuonna 3-6 prosenttia tai jopa enemmän.
– Mitä pidempään rajuja toimia joudutaan jatkamaan, sitä suuremmat ovat taloudelliset menetykset. Talouskasvuun vaikuttavat myös ympäri maailmaa tehtävät talouden tukipaketit, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo tiedotteessa.
Vakavien epidemioiden talousvaikutukset ovat aina suuria, mutta usein lyhytaikaisia ja palautuminen on nopeaa. Yleensä kulutus ja investoinnit pääosin siirtyvät epidemian jälkeiselle ajalle, jolloin talous toipuu.
Koronaviruksen tapauksessa tämä vaikuttaa kuitenkin PTT:n mukaan liian optimistiselta. Koronavirus ei ole poistumassa nopeasti, joten on varauduttava pidempiaikaisiin vaikeuksiin myös taloudessa.
Koska useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa tartuntatilanne on vasta alkuvaiheessa, vaikutukset maailmantalouteen kestävät luultavasti parhaassakin tapauksessa koko ensimmäisen vuosipuoliskon.
Pahin riski pankkisektorin kriisiytyminen
Taloudellisesti pahin riski on PTT:n mukaan se, että reaalitalouden ongelmat ja finanssimarkkinoiden raju lasku johtavat pankkisektorin kriisiin. Monien yritysten tulot ovat romahtaneet, eivätkä ne lyhyellä aikavälillä pysty huolehtimaan velvoitteistaan. Hintojen voimakas lasku finanssimarkkinoilla on taas pienentänyt voimakkaasti vakuuksien arvoja.
PTT:n mukaan ongelmia ei saa päästää kaatamaan muuten kannattavia yrityksiä, jolloin tuotantokapasiteettia tuhoutuu. Jos näin annetaan käydä, nopeasta palautumisesta ei ole toivoa. Valtiot ja keskuspankit ovatkin ilmoittaneet massiivisista tukitoimista, jotta taloudessa päästäisiin pahimman yli.
– Taloudellisia vastatoimia suunnitellessa pitää varautua siihen, että vaikutukset talouteen ovat suuria ja poikkeustilanne saattaa jatkua pitkään. Ensisijainen tehtävä on kuitenkin koronan terveysongelman hoitaminen ja epidemian tukahduttaminen. Ilman sitä muilla toimilla ei ole lopulta paljon vaikutusta, Huovari toteaa.
PTT pitää selvänä, että velkaantuminen kasvaa selvästi. Suomen valtionvelka on kuitenkin kansainvälisesti verrattain alhaisella tasolla ja korkotaso tulee pysymään Euroopan keskuspankin toimien myötä negatiivisena. PTT:n mukaan Suomella on mahdollisuus ottaa lainaa runsaastikin lieventämään koronakriisin iskua.
Hidas toipuminen todennäköisin vaihtoehto
PTT hahmottelee ennusteessaan epidemialle ja sen talousvaikutuksille kolme erilaista kehityskulkua: nopea toipuminen, hidas toipuminen ja pitkittynyt kriisi.
Nopean toipumisen skenaariossa muut maat saavat koronaviruksen lähes yhtä hyvin taltutettua kuin Kiina. Koronaan tehoavia lääkkeitä saadaan nopeasti markkinoille, ja elämä palaa tämän vuoden loppupuolella lähes ennalleen. Talousvaikutukset ovat suuria tiukkojen rajoitusten takia, mutta lyhytaikaisia. Lykätty kulutus ja investoinnit yhdessä massiivisen elvytyksen saavat talouden erittäin nopeaan kasvuun jo vuoden loppupuolella.
Hitaan toipumisen skenaariossa Euroopassa ja varsinkaan Yhdysvalloissa taudin leviämistä ei saada aisoihin yhtä tehokkaasti kuin Kiinassa. Virus leviää laajemmalle väestöön, rajoitustoimet ovat tehottomampia ja niitä joudutaan pitämään yllä pidempään. Täten vaikutus talouteen kestää selvästi pidempään. Tilanne ratkeaa kunnolla vasta, kun rokote tulee markkinoille. Alkuvaiheessa vaikutukset talouteen ovat kuten nopean toipumisen skenaariossa, mutta ne jatkuvat pidempään, tosin lieventyen. Tänä vuonna tuotanto laskee selvästi eikä nopeaa palautumista tapahdu.
Pitkittyvän kriisin skenaariossa koronasta aiheutuvat vaikutukset ovat kuten hitaan toipumisen skenaariossa. Tämän lisäksi globaalin talouden rakenteelliset ongelmat ja velkaantuminen yhdessä yritysten talousvaikeuksien ja valtioiden kasvavien alijäämien kanssa johtavat laajenevaan talouskriisiin, esimerkiksi pankkikriisiin. Laajeneva kriisi pitkittäisi huomattavasti talouden toipumista.
Kaikissa skenaariossa BKT:n oletetaan supistuvan vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana yhteensä noin 10 prosenttia. Koko vuoden ajalla BKT laskee jopa nopean toipumisen skenaariossa noin 3 prosenttia, hitaan toipumisen skenaariossa talous supistuisi tänä vuonna noin 6 prosenttia. Pitkittyvän kriisin skenaariossa lasku olisi tätäkin suurempi ja voisi jatkua myös ensi vuonna.
– Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidämme hidasta toipumista. Nopeaan toipumiseen pitäisi kuitenkin pyrkiä ja välttää pitkittyvä kriisi tukitoimilla, Huovari sanoo.