Suomen sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan kolme neljästä (74 %) potilastyötä tekevästä sairaanhoitajasta kertoo tekevänsä vähintään muutaman kerran kuukaudessa töitä, joiden katsotaan kuuluvan lääkärille. Noin kolmasosa (29 %) tekee lääkärin töitä viikoittain ja viidennes (20 %) päivittäin.
Lääkäreille kuuluvia töitä ovat muun muassa lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta.
Lääkärin töiden lisäksi yli puolet (53 %) kertoi tekevänsä viikoittain laitoshuoltajan tehtäviä, joista vastaajat mainitsivat muun muassa siivoamisen, pyykkien pesemisen ja roskien viennin. Osa vastaajista kertoi tekevänsä ylipäätään hoitoalalle kuulumattomia tehtäviä, kuten esimerkiksi lumenluontia ja postitusta.
Suurin osa vastaajista (84 %) kertoi tekevänsä myös osastosihteerille kuuluvia tehtäviä säännöllisesti.
– Olemme vaarallisella ja kestämättömällä tiellä, kun sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä. Se on kaikki pois varsinaisesta potilastyöstä. Lisäksi se, kenen työpanosta käytetään mihinkin tehtävään, on merkittävä taloudellinen kysymys. Järkevää työnjakoa pitäisi miettiä organisaatioissa etenkin nyt sote-uudistuksen kynnyksellä, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Kyselyyn vastanneista vain kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että he ehtivät tekemään työnsä laadukkaasti ja turvallisesti työajalla. Eniten vastaajat kokevat kuormitusta työmäärästä ja henkilöstön riittämättömyydestä.
Kyselyn vastaajat tuntevat olevansa laajasti arvostettuja ammatissaan. Potilastyössä olevat hoitajat kokevat, että heidän työtään arvostavat potilaat (94 %), potilaan läheiset (89 %), lääkärit (84 %) ja muut ammattiryhmät heidän työyhteisössään (90 %). Suurin osa sairaanhoitajista tuntee myös ylpeyttä ammatistaan (92 %) ja on tyytyväisiä työhönsä (79 %).
Laajasta arvostuksesta ja ammattiylpeydestä huolimatta vain vajaa viidennes (19 %) kokee, että palkka vastaa heidän osaamistaan ja 14 prosenttia vastaajista harkitsee parhaillaan alanvaihtoa.
Suomessa sairaanhoitajat työskentelevät säännöllisesti eri kulttuureista tulevien potilaiden (89 %) ja terveydenhuollon ammattilaisten (72 %) kanssa. Tämä koetaan suuressa määrin positiiviseksi asiaksi.
Lähes kaikki vastaajat (96 %) pitävät kielimuuria työtä vaikeuttavana tekijänä. Kielimuurista huolimatta vastaajat pitävät kulttuurisia eroja rikkautena, noin yhdeksän kymmenestä työskentelee mielellään eri kulttuureista tulevien kanssa ja hoitaa mielellään eri kulttuureista tulevia potilaita. Tämä myös vaatii enemmän aikaa ja on huomioitava resurssoinnissa.
Sairaanhoitajaliiton kysely lähetettiin noin 10 000 välittömässä potilastyössä toimivalle sairaanhoitajalle. Kyselyyn vastasi 1671 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.