Kolmasosa suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä, mikäli jäisi työttömäksi, selviää Nordean teettämästä kyselytutkimuksesta.
Muuttovalmius on korkeinta nuorten aikuisten keskuudessa ja heikointa yli 50-vuotiaiden joukossa.
– Halukkuus muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle heikkenee vanhemmissa ikäryhmissä. Tämä tuo haasteita yhteiskunnan työllisyyspolitiikkaan, sillä näissä samoissa ikäryhmissä myös erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkeampaa. Avoimia työpaikkojakin kuitenkin on edelleen, mutta ne sijaitsevat monesti eri paikkakunnilla kuin työttömät työnhakijat, toteaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.
Reilu 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan. Neljäsosa ei osannut kertoa miten toimisi.
– Erityisesti tällaisena aikana kun työttömyys lisääntyy, olisi syytä pohtia, miten kannustimia voitaisiin lisätä ja ihmisiä auttaa muuttamaan työn perässä. Vaihtoehtoina voisi olla varainsiirtoveron alentaminen, liikkumisavustuksen laajentaminen sekä työn vastaanottovelvoitteen kiristäminen, Kostiainen kertoo.
Positiivisemmat näkymät
Lähes neljä viidestä suomalaisesta selviytyy kyselytutkimuksen mukaan asumismenoistaan entiseen tapaan. Huhtikuussa vastaavanlaisessa kyselyssä määrä oli kolme neljäsosaa.
Hankaloitumista asumismenoista selviytymisessä kokevat edelleen etenkin 18– 34 -vuotiaat ja vuokralla asuvat.
– Asuntomarkkinoiden positiivinen vire näkyy näistä tuloksista. Korona ei ole muuttanut suomalaisten asumisen unelmia tai vienyt mahdollisuuksia vaihtaa asuntoa tarvittaessa. Pankkien keväällä tarjoamat joustot ovat helpottaneet arkea ja näkymät ovat nyt positiivisemmat. Tämä näkyy toki lainatiskeilläkin, uusien asuntolainojen kysyntä on jatkunut vilkkaana kesän alusta lähtien, kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Asuntomarkkinoilla ei äkkipysähdystä
Myös oman omistusasunnon arvon kehittymiseen suhtaudutaan positiivisemmin kuin keväällä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes uskoo asuntonsa arvon laskevan koronaviruspandemian seurauksena, kun keväällä jopa joka viides uskoi arvon laskuun. Nyt suurin osa uskoo asuntonsa arvon säilyvän ennallaan, kymmenen prosenttia uskoo arvon nousevan.
– Asuntomarkkinat eivät missään vaiheessa kokeneet äkkipysähdystä, vaikka sitä osittain pelättiin. Näin ollen merkittävää vaikutusta hintojen kehitykseen ei ole nähty. Toisaalta koronakriisi ei myöskään näytä tuoneen muutosta asuntomarkkinoiden polarisaatiokehitykseen ja tuloksissa näkyykin se, että oman asunnon arvon nousuun uskotaan lähinnä pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, Pajala toteaa.
Hyvä vire jatkunee
Nordean tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntokauppojen määrä on kesän aikana palautunut lähes viimevuotisille tasoille kevään notkahduksen jälkeen.
Koronakriisi ei ole tuonut merkittäviä muutoksia asuntojen hintoihin. Asuntojen hinnat nousevat edelleen pääkaupunkiseudulla ja muissa vetovoimaissa kaupungeissa. Muualla maassa maltillisesti aleneva hintakehitys jatkuu.
– Asuntojen uudistuotanto on kohdistunut viime vuosia entistä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti pienempiin asuntoihin. Asuntomarkkinan toipumisesta huolimatta kasvava työttömyys ja epävarmuus tulevasta tulevat rajoittamaan uudistuotantoa, Kostiainen kertoo.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 11.9.–18.9. välisenä aikana, ja siihen vastasi 1083 18–79-vuotiasta suomalaista.