LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 29 prosenttia 746 kysymykseen vastanneesta ennakoi saavuttavansa jopa vanhempiaan paremman elintason. Vastaajista 28 prosenttia uskoi elintason olevan vähintään vanhempiensa tasolla, kun yhteensä 32 prosenttia ennakoi elintason olevan hieman tai selvästi vanhempiaan heikomman.
– Vastaus kysymykseen on jokaisen kohdalla hyvin yksilöllinen. Esimerkiksi kaikista lääkärien lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempiaan heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat Suomen koulutusjärjestelmän avulla kiivetä kykyjensä mukaiseen ammattiasemaan ja vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.
Vastaajan työllisyystilanne ja ammattiasema vaikuttavat paljon arvioon tulevasta elintasosta. Johtavassa asemassa työskentelevistä 78 prosenttia uskoo vähintään yhtä hyvään elintasoon kuin vanhempansa, kun työttömistä heitä oli vain joka neljäs.
Selvää on, että nuoremmilla epävarmuus tulevaisuudesta on suurinta ja heidän vastauksissaan en tiedä –vastaajien osuus on myös suurin.
Tähän asti sukupolvet ovat saaneet nauttia talouskasvusta ja elintaso on noussut sukupolvesta toiseen. Käytettävissä tulot ovat kasvaneet niin, että ikäpolvet ovat olleet vanhempia ikäpolvia rikkaampia.
On kuitenkin esitetty väitteitä, että nykyisten kolmekymppisten sukupolvi olisi ensimmäinen, joka elintaso ei enää yltäisi vanhempiaan korkeammalle.
Tähän ei ainakaan enemmistö kyselyn 35-44–vuotiaista usko. Heistä 60 prosenttia arvioi, että heidän saavuttaessa eläkeikänsä heidän elintasonsa on vähintään samalla tasolla kuin vanhemmillaan. Sen sijaan kyselyn 25-34–vuotiaista vastaajista samaan uskoi enää 49 prosenttia vastaajista.
– Reaalitulojen perusteella nykynuorten sukupolvi ei vietä nuoruuttaan heikommassa elintasossa kuin aiemmat sukupolvet. Nuorilla elintason nousu on kyllä jäänyt varttuneempia ikäluokkia maltillisemmaksi, eli nykynuoret joutuvat aloittamaan elinkaaritulojensa kerryttämisen niukemmista tuloista verrattuna kaikkiin kotitalouksiin, Nummiaro sanoo.
Nummiaron mukaan epätervettä olisi sukupolvien välisen tasapainon laajempi järkkyminen.
– Peräkkäisten kriisien ja alhaisemman kasvun rasittamat nuoret voivat jäädä heikompaan asemaan kuin vanhemmat, jo työmarkkinoihin kiinnittyneet ikäluokat. Taantumissa muutamat ikäluokat voivat jäädä väliinputoajiksi (kuten pankkikriisissä 1990-luvun alussa), mutta siirtymässä alhaisen kasvun maailmaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voi laajemminkin muodostua yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Tällaisessa murroksessa myös absoluuttisesti vanhempiaan köyhempien sukupolvien muodostuminen voi olla mahdollista, ainakin perinnönjakoon saakka. Yhä useamman kohtalo olisi jäädä vanhempiaan köyhemmäksi.
”Epävarmuuden sukupolvi”
LähiTapiolan selvityksen mukaan kymmenen viime vuoden aikana koetut talouskriisit ovat osuneet erityisesti nykyisten kaksi- ja kolmekymppisten ikäpolveen. Sen sijaan muut ikäpolvet ovat selvinneet vähemmällä.
Reaalisesti tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa pitkällä ajalla, mutta menetetyllä vuosikymmenellä eli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nuorimpien ikäluokkien tulot ovat jämähtäneet paikoilleen.
– Nykyisiä noin kaksikymppisiä on kutsuttu ”epävarmuuden sukupolveksi”. He ovat kasvaneet menetetyn vuosikymmenen varjoissa ja saavat kannettavakseen aiempien sukupolvien sivuuttamat kollektiiviset vastuut eli ilmastonmuutoksen torjunnan ja julkisen talouden kestävyysvajeen poistamisen kustannukset (isomman verotaakan muodossa tai julkisten palvelujen leikkauksina, jolloin joutuisi itse maksamaan terveydenhuollon). Lisäksi koronakriisi vaikeuttaa lähtökohtia lisäämällä julkista velkaa ja heikentämällä heidän työuransa alkutaivalta, Nummiaro pohtii
Hänen mukaansa epävarmuuden keskellä nuoret tuntuvat silti realistisen toiveikkailta. 15-24–vuotiaista vain 19 prosenttia uskaltaa uskoa parempaan elintasoon, mutta lisäksi 35 prosenttia uskoo vähintään samaan. Huoltosuhteen noustessa elintason kehittyminen nojaa yhä vahvemmin tuottavuuden kasvuun, joka on hidastunut viime vuosikymmeninä.
LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1[nbsp]026 suomalaista, joista lapselle säästämistä koskevaan kysymyksiin on vastannut yhteensä 514 vanhempaa tai isovanhempaa. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Koko kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.