Vain kaksi kuntaa, Parkano ja Nakkila, lisäävät valtuustopaikkojen määrää ja loput 94 pienentää nykyistä valtuustokokoaan.
Kuntaliiton selvityksessä on mukana kaikki Manner-Suomen 295 kuntaa.
Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua eli keskimäärin 31 valtuutettua kuntaa kohden. Valtuutettujen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia.
Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kolme kuntaa, Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski, on päättänyt siirtymisestä 13-paikkaiseen valtuustoon. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa on 85 paikkaa.
Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 609 asukasta yhtä valtuutettua kohden. Luku vaihtelee Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 502 asukkaaseen yhtä valtuutettua kohti.
Paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa, peräti 43 paikkaa. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä. Parkanossa paikkamäärä kasvaa neljällä ja Nakkilassa kahdella.
– Kuntien valtuustojen päätösasiakirjojen perusteella voidaan havaita, että osassa kunnista on ollut eriäviä näkemyksiä sopivasta valtuustokoosta ja päätöksestä on äänestetty. Joissain yksittäisissä kunnissa asiaa ei ole lainkaan viety valtuuston asialistalle, varsinkin jos nykyinen valtuustokoko vastaa kuntalaissa säädettyä vähimmäismäärää, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Uusi kuntalaki antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta aiempaa joustavammin. Tämä on merkinnyt sitä, että 206 kuntaa olisi voinut supistaa ja kaikki kunnat olisivat voineet kasvattaa valtuustokokoaan.
– Suurimmat paikkamäärän muutokset tapahtuvat liitoskunnissa, joissa on ollut määräaikaisesti käytössä niin sanottu laajennettu valtuusto.
Valtuustokoon pienentämistä on perusteltu muun muassa johtamisjärjestelmän uudistamisella ja kunnan väkiluvun pienentymisellä.
Valtuustokokoaan muuttavista kunnista 23:ssa (24 %) tulee olemaan uuden kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 73:ssa (76 %) vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko.