Suomalaiset yläkoulujen opettajat ja rehtorit pitävät työstään ja näkevät koulun hyvänä työpaikkana. Opettajat myös valitsisivat uudelleen opettajan ammatin. Tulokset ilmenevät OECD:n TALIS 2013 -tutkimuksesta.
Suurin osa yläkoulun opettajista arvioi, että he pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Opettajat saavat oppilaat uskomaan, että he voivat menestyä opinnoissaan. Opettajat osaavat tehdä hyviä kysymyksiä oppilailleen ja pystyvät luokassa valvomaan häiritsevää käyttäytymistä.
TALIS 2013 (Teaching and Learning International Survey) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus, johon osallistui 34 maata, Suomesta yli 150 yläkoulua ja yli 2 700 opettajaa.
Oppimisen arvostus on yhteiskunnassamme korkealla. Tätä mieltä on 57 prosenttia opettajista. Esimerkiksi Ruotsissa vain viisi prosenttia opettajista uskoo, että heidän työtään arvostetaan. Luvut eivät ole suuria myöskään Virossa (14 prosenttia), Tanskassa (18 prosenttia) eivätkä Norjassa (31 prosenttia).
”Myönteinen tilanne jatkuu”
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) iloitsee tutkimustuloksista.
– On erinomaista, että Suomen – toisin kuin monen muun OECD-maan – ei tarvitse kokea ongelmia, joita seuraa, kun ei ole tulijoita opettajankoulutukseen ja opetustyöhön. On tärkeätä, että osaamme toimia niin, että nykyinen myönteinen tilanne voi jatkua.
– Suomalainen yläkoulun opettaja käyttää oppitunnista opetukseen enemmän aikaa kuin TALIS-maissa keskimäärin. Suomessa opettajilla on siis puolet vähemmän hallinnollista taakkaa kuin keskimäärin.
Kiurun mukaan hyvä uutinen on myös, että Suomessa koulujen henkilökunnalla on rehtoreiden mukaan yhteinen näkemys koulunkäynnistä ja oppimisesta.
– Henkilökunta käy avoimesti keskustelua työssä koetuista hankaluuksista, ja kollegat kunnioittavat toisiaan, hän sanoo.
Opettajien osallistuminen ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen on Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa tutkimusmaissa
– Täydennyskoulutuksen osallistumisesteiden selvittäminen ja suunnitelmallinen vähentäminen on opetushallinnon keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksesta tulee muodostaa jatkumo tukemaan opettajan ammatillista kehittymistä. Tähän tarvitaan korkeakoulujen ja koulujen kumppanuutta, muistuttaa ministeri Kiuru.