Kokoomusopiskelijat kuitenkin huomauttaa, että yleisen asumistuen on jo etukäteen todettu asettavan opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Opiskelijan yleinen asumistuki olisi loistava uudistus, jos tuki todella olisi yleinen.
– Mallin ongelmat korjaamalla asumistukijärjestelmä voidaan saada muotoon, jossa se helpottaa opiskelijoiden toimeentuloahdinkoa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja samalla kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Pahin skenaario on tuen valuminen nouseviin vuokriin siellä, missä asuntojen kysyntä on jo valmiiksi korkealla tasolla, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Marianna Kupias.
Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa asumisen kustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista säilyy ennallaan, mutta tukea saavien määrä on pienempi. Lopputulos olisi tulonsiirto suurien kaupunkikeskittymien yksin asuville.
Merkittävin haitta Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan mukaan opiskelijoille löytyy tuen yleisistä myöntöperusteista. Yleinen asumistuki myönnetään nykymuodossaan tarveharkintaisesti ja ruokakuntakohtaisesti. Ruokakuntakohtainen tarkastelu on ongelmallinen etenkin opiskelijapariskunnille. Arvion mukaan jopa 40 000 opiskelijaa voi menettää asumistukensa kokonaan.
Kokoomusopiskelijat vaatii yksilökohtaiseen tarkasteluun siirtymistä ruokakuntakohtaisuuden sijasta.
– Opiskelijoiden asumisen tukemiseen saadaan merkittävä lisäpanostus, mutta tuen oikeudenmukaisesta jakaantumisesta olisi myös syytä huolehtia. Sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa ei voi olla se, että neljännes korkeakouluopiskelijoista menettää asumisen tukensa kokonaan ja 27 000:lla asumisen tuki laskee. Erityisesti yhdessä asuvien tilanteen turvaamiseksi tuen saamisen tarkastelun olisi ehdottomasti tapahduttava yksilökohtaisesti, ei ruokakuntakohtaisesti, vaatii Marianna Kupias.
Hänen mukaansa on tärkeää, ettei siirtymää toteuteta vain kaikista edullisimmalla tavalla.
– Opintorahaa ei saa laskea tuen osalta asumistuloksi. Etenkin perheellisten opiskelijoiden kohdalla opintotuen laskeminen tuloksi on merkittävä heikennys nykytilanteeseen nähden. Asuminen on edullisempaa maakuntakaupungeissa, joten tuen määrä kasvaa pääosin suurissa kaupungeissa. Jos halvin vaihtoehto tukimallissa toteutuu, lisää se alueellisen epätasa-arvon lisäksi myös opiskelijoiden hakeutumista toimeentulotuen piiriin, mikä on lieveilmiönä kallis ja kannattamaton, Kupias huomauttaa.
– Jos esitettyjä muutoksia ei uudistukseen kirjata, jäävät uudistuksen positiiviset vaikutukset heikoiksi, hän arvioi.