Kokoomusnuoret käsitteli äskeisessä liittokokouksessaan 66 sille tehtyä aloitetta. Hämeen kokoomusnuorten aloite ”Perinteiset laulut takaisin yhteiskuntaan” oli yksi.
Aloitteessa todettiin, että kansallislaulut ja yhteisesti tunnetut perinteiset laulut kuten Suvivirsi, Maamme, maakuntalaulut ja Jääkärimarssi ”muodostavat tärkeän osan suomalaisen kulttuurin, historian ja identiteetin perintöä”.
– Laulujen kautta välittyvät arvot, yhteisöllisyys ja ymmärrys siitä, mistä tulemme ja mihin kuulumme. …Nyky-yhteiskunnassa, jossa lapset ja nuoret elävät vahvasti globaalissa mediaympäristössä, on erityisen tärkeää tarjota välineitä oman kulttuurin ja kansallisen identiteetin ymmärtämiseen. Kansallislaulujen tuntemus vahvistaa paitsi kulttuurista yleissivistystä myös yhteisöllisyyttä kouluissa. Laulaminen yhdessä tukee lisäksi musiikillisia taitoja, muistia ja keskittymiskykyä, aloitteessa perusteltiin.
Nuorten liittohallitus esitti aloitteen hylkäämistä. Tätä perusteltiin muun muassa koulutuksen pysymisellä neutraalina ja joustavana sekä kuntien asiana. Liittokokous kuitenkin hyväksyi aloitteen.
Hyväksytyn aloitteen mukaisesti kokoomusnuoret haluaa koulujen opetussuunnitelmaa täydennettävän siten, että kouluissa opetetaan ja lauletaan säännöllisesti kansallislauluja. Erityisesti Suvivirsi, Maamme, maakuntalaulut ja Jääkärimarssi tulisi nuorten mielestä sisällyttää ”koulun arkeen ja juhliin”.
Jean Sibeliuksen säveltämä ja jääkäri Heikki Nurmion sanoittama Jääkärimarssi on puolueen nuorten suosiossa, sillä sitä laulettiin myös liittokokouksen avajaisissa.
Jääkärimarssi tehtiin 1917 Saksassa koulutetulle ensimmäiselle jääkäripataljoonalle. Tänään se on puolustusvoimien monien yksikköjen kunniamarssi ja itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Linnassa aloittava musiikki:
Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill’ armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi kuin vapaa on Suomen kansa.
