Kokoomusministerit: Sodan haavat parannettiin demokratialla

Antti Häkkäsen ja Kai Mykkäsen mukaan sata vuotta sitten pidetyt kuntavaalit loivat pohjan kansakunnan eheytymiselle.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) toteavat Suomen siirtyneen sisällissodan jälkeen nopeasti yhteistyön ja kompromissien tielle myös paikallistasolla.

Tiistaina 4. joulukuuta tulee kuluneeksi sata vuotta maan ensimmäisistä yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella toteutetuista kuntavaaleista.

– Sisällissodan välitön jälkipuinti vankileireineen oli käsittämättömän raaka. Onneksi voittajien enemmistö kääntyi kuitenkin asteittaisen eheyttämisen linjalle niin nopeasti, että kuntavaaleista päätettiin valkoisten voittajien hallitsemassa tynkäeduskunnassa alle puoli vuotta sisällissodan taisteluiden päättymisen jälkeen, ministerit kirjoittavat yhteisessä Helsingin Sanomien vieraskynässään.

Noin 1,6 miljoonaa suomalaista käytti äänioikeuttaan ensimmäisissä kuntavaaleissa. Sosialistit saivat tuolloin kolmanneksen äänistä ja enemmistön useilla paikkakunnilla, kuten Tampereella.

– Näissä tapauksissa sodan voittaneet valkoiset hyväksyivät enemmistöjen siirtymisen sisällissodan häviäjiä edustaville sosialisteille ilman merkittäviä häiriöitä, vaikka sisällissodasta oli alle vuosi. Tällainen maltillisuus on kansainvälisesti harvinaista nykyaikanakin.

Ministerien mukaan kunnalliselämän demokratisoituminen loi pohjaa myös torpparien lunastuslaille ja oppivelvollisuuslaille.

– Ne olivat keskeisiä uudistuksia, jotka käänsivät seuraavien vuosien aikana Suomen polun sääty-yhteiskunnasta tasa-arvoon perustuvaksi oikeusvaltioksi, Kai Mykkänen ja Antti Häkkänen toteavat.

– Sata vuotta sitten olimme risteyskohdassa. Silloisten päättäjien enemmistön turvin Suomi otti jo syksystä 1918 lähtien askelia kohti demokratiaa, eheytymistä ja vahvaa kansakuntaa. Tämä katkaisi kahtiajaon ja katkeruuden vahvistumisen kierteen. Askeleet veivät polulle, jota kulkien Suomi on noussut eturivin hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Mainos