Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä.
He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.
Kokoomusmepit asettavat rahastolle kuitenkin kolme ehtoa.
– Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa. Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta.
Kokoomusdelegaation puheenjohtaja Sirpa Pietikäisen mukaan elvytysraha pitää ohjata uuden EU-taksonomian mukaisesti ympäristöllisesti kestäviin kohteisiin ja käyttö on sidottava EU:n tavoitteisiin osaksi yhteistä päätöksentekoa.
– Tarvitsemme riittävän kokoisen ja riippumattoman rahoitusmekanismin, johon jäsenmaat maksavat lainansa takaisin. Tuen jakamisen pitää olla tarkoituksenmukaista ja vastata tarpeeseen. Rahankäytön pitää olla selkeää ja noudattaa yhteistä EU-politiikkaa, hän sanoo.
Petri Sarvamaa puolestaan korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa.
– Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa, jotta varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina, Sarvamaa sanoo.
Henna Virkkusen mukaan olennaista esityksessä on rahoituksen sitominen talouden uudistamiseen ja unionin strategisiin painopisteisiin.
– Elvytysvälineen rahoitus pitää kohdistaa kestävään kasvuun ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen: erityisesti talouden siirtymään kohti hiilineutraaliutta ja digitalisaation vauhdittamiseen. Koronavirus ei ole tekosyy luistaa näitä koskevista tavoitteista, vaan kriisi pikemminkin korostaa talouden rakennemuutoksen tarvetta, hän sanoo.