Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä Suomen hallitus on epäonnistunut muun muassa EU:ta koskevissa maatalous- ja aluepoliittisissa päätöksissään.
– Kokoomusjohtoisen hallituksen perintö on järkyttävän huono. Kun hallitus vaihtuu kesäkuussa, pelkkä ohjelman päiväyksen muutos ei riitä. Tarvitaan kokonaan uusi ohjelma. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että vuoteen ei tehtäisi mitään suuria päätöksiä kasvun aikaansaamiseksi ja työttömyyden nujertamiseksi, Juha Sipilä sanoo.
EU:lle kuuluvat hänen mukaansa suuret yhteiset asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, globaalit suuret haasteet sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja yhteisten ulkosuhteiden hoito.
– Unionissa päätetään meille tärkeistä asioista. Melkein 80 prosenttia unionin budjetista käytetään maatalous- ja aluepolitiikkaan. Näissä nykyinen hallitus on epäonnistunut. Suomen liittymissopimukseen sisältyneestä eteläisen Suomen maataloudelle tärkeästä 141-artiklasta luovuttiin ilman taistelua. Toiseksi hallitus taipui liian helposti aluekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen tuntuvaan leikkaukseen verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Sipilä esitti keskustan puoluevaltuustossa pitämässään puheessa ratkaisuja talouskriisin hoitamiseksi. Keskustan mallin mukaan on korostettava jokaisen EU:n jäsenmaan omaa vastuuta.
– Emme halua EU:sta tulonsiirtounionia, jossa jäsenmaat maksattavat muilla oman taloudenpitonsa virheet. Jäsenvaltioiden on voitava luottaa siihen, että kaikki pitävät kiinni yhteisistä sopimuksista. Pankkivalvonnassa tarvitaan yhdentymistä ja yhteisiä sääntöjä. Tarvitsemme sääntelyä, missä normaali pankkitoiminta ja suurta riskiä sisältävä finanssisijoitustoiminta eriytetään. Finanssimaailman riskinottoa ei enää saa maksattaa veronmaksajilla.
Sipilän mukaan sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla tarvitaan normien purkamista. Hän peräänkuuluttaa arkijärkeä. Suomessa olisi hänestä huolellisesti tarkasteltava sitä, onko EU:n lainsäädäntö sovellettu kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Haluamme käynnistää EU:n norminpurkutalkoot, niin sanotut tolkkutalkoot. Unionin säädöstulvaa on hillittävä. Sen on säädeltävä vain sellaisia asioita, joissa ylikansallinen säätely tuottaa lisäarvoa. Liiallinen sääntely uhkaa kilpailukykyä.