Kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Janne Heikkinen katsovat hallituksen myöntävän kirjallisen kysymyksen vastauksessaan, että näyttö solidaarisuusveron hyödyistä on kiistanalaista.
Kansanedustajat kysyivät marraskuussa kirjallisella kysymyksellä, miksi hallitus on päättänyt jatkaa ns. solidaarisuusveron, eli yli 78[nbsp]500 euroa ansiotuloja tienaavien väliaikaiseksi tarkoitetun raippaveron kantamista.
– Tuoreen tutkimusnäytön perusteella ansiotulojen verotus on korkeimmilla rajaveroasteilla Suomessa jopa niin kireää, ettei epäsolidaarisuusvero todennäköisesti kerrytä lisätuloja valtion kassaan – ainakaan tehokkaasti, Vestman ja Heikkinen toteavat.
Kokoomusedustajat viittasivat kysymyksessään Lundin yliopiston tutkija Jacob Lundbergin vuonna 2017 tekemään tutkielmaan, jonka mukaan Suomen korkeimmat veroasteet jopa vähentävät verotuottoa, koska sen korkea taso on verotuoton maksimoivan ns. Lafferin käyrän lakipisteen oikealla puolella.
Veronalennuksen itserahoitusaste korkeimmilla veroasteilla on tutkimuksen mukaan 123 prosenttia eli veronalennus siis lisäisi nettona kokonaisverotuottoja. Solidaarisuusveron kantoa on siten vaikea perustella fiskaalisesta näkökulmasta Lundbergin laskelmien valossa.
Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) siteeraa kahta muuta aihetta käsittelevää tutkimusta sekä valtionvarainministeriön mikrosimulaatiomallia.
Valtionvarainministeriön simulaatiomallin mukaan solidaarisuusveron tuotto Suomelle on staattisesti tarkasteltuna noin 109 miljoonaa euroa vuonna 2020. Valtionvarainministeriön arvio perustuu siis staattiseen malliin, ei dynaamiset vaikutukset kattavaan arvioon.
– Vaikka dynaamisia vaikutuksia ei ministeriön mallissa arvioida, niiden tueksi löytyy taloustieteen tutkimusnäyttöä, johon ministeri itsekin vastauksessaan suoraan viittaa. 2017 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan Suomi ei olisi korkeimmilla veroasteilla Lafferin käyrällä vielä todennäköisesti ylittänyt lakipistettä, mutta tästä ei olla kovin kaukana, Vestman ja Heikkinen sanovat.
Kulmunin viittaama tutkimus toteaa lisäksi selvästi, että verotulot maksimoiva ylin tuloveroprosentti ei itsessään ole järkevä tavoite tai optimipiste johon pitäisi aktiivisesti pyrkiä, koska julkisen vallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia, mikä on todennäköisesti eri asia kuin verotulojen maksimointi.
– Himoverotus siis vähentää joka tapauksessa suomalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Kun ahkeruudesta rangaistaan, kaikki häviävät, Vestman sanoo.
– Kulmuni viittaa vastauksessaan lisäksi näkemykseen ”toisensuuntaisista havainnoista” eli aineistoon 27 OECD-maasta, joka käyttää lähteenään kirjallisessa kysymyksessä viittaamaamme Lundin yliopiston tutkimusta. Ministeri näin ollen myöntää, että epäsolidaarisuusveron kantamisen perusteleva tutkimusnäyttö on kiistanalaista. Miksi Suomi kerää veroa, jonka hyödyt ovat jopa hallituksen oman vastauksen perusteella kyseenalaiset? Vastaus on lannistavan yksinkertainen: kateuden vuoksi! Epäsolidaarisuusvero on puhdas kateusvero, Heikkinen toteaa.
Kokoomusedustajien mukaan epäsolidaarisuusvero kannattaa tutkimusnäytön valossa poistaa sen tehottomuuden vuoksi.
– Lundin yliopiston Lunbergin tutkimuksessa Suomen solidaarisuusveron itserahoitusaste on siis 123 prosenttia eli koko veron poisto toisi laskennallisesti 25 miljoonaa euroa enemmän verotuottaja kuin veron pitäminen, Vestman ja Heikkinen sanovat.
– Vaikka olettaisimme epäsolidaarisuusveron itserahoitusasteen olevan 75 prosenttia eli melkein puolet pienempi siitä minkä Lundberg arvioi, niin tällöin koko solidaarisuusveron, staattisesti 109 miljoonaa euroa, poistaminen maksaisi nettona vain reilut 27 miljoonaa euroa huomioiden, että ihmisille jäisi 109 miljoonaa euroa enemmän käteen. Epäsolidaarisuusveron kantaminen on siten lähes varmasti järjetöntä veropolitiikka suomalaisten kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta: se tuhoaa työnteon kannustimet, luo hyvinvointitappioita ja vähentää rankasti taloudellista toimeliaisuutta ja sen todellinen verotuotto on parhaimmillaankin hyvin matala tai jopa negatiivinen. Kaikki häviävät.
– Tällaisen veron ylläpitäminen on silkkaa järjettömyyttä. Kateus vie kalatkin vedestä, mikä pätee myös verotukseen. Suomi tarvitsee enemmän hyvätuloisia, ei vähemmän, Vestman ja Heikkinen huomauttavat.
He muistuttavat, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on sitoutunut omassa hallitusohjelmassaan tietopohjaiseen päätöksentekoon.
– Tietoa ei pidä käyttää valikoiden vaan myös silloin, kun se ei palvele hallituksen vasemmistoideologiaa tai kateuspopulismia. Tutkimusnäyttö puoltaa vahvasti ahkeruudesta rankaisevan epäsolidaarisuusveron poistamista. Marinin hallituksen pitää oitis toimia ja poistaa epäsolidaarisuusvero. Työn verotus on ylipäätään haitallisin verotuksen muoto. Suomi tarvitsee vuonna 2020 enemmän työtä, jolloin sitä pitäisi verottaa vähemmän, eikä enemmän kuten punaviherhallitus on valinnut, Vestman ja Heikkinen sanovat.