Työn ensimmäinen vaihe on jo käynnissä ja pääradan välityskyvyn parantamisessa siirrytään seuraavaksi kakkosvaiheeseen. Tätä valmistellaan kevääksi 2018.
– Oli tärkeää, että saimme tähän täydentävään esitykseen mukaan pääradan Pasila-Riihimäki kakkosvaiheen valmistelun. Välityskyky täytyy saada paremmaksi ja tätä kautta junaliikenne toimimaan selvästi nykyistä paremmin, sanoo Timo Heinonen. Hän muistuttaa myös Riihimäen rautatieaseman esteettömyyskorjauksien tarpeellisuudesta.
Hallitus päätti valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esittelemässä täydentävässä talousarvioesityksessä, että junaradan Pasila–Riihimäki 2. vaihe valmistellaan niin, että hallituksella on edellytykset päättää keväällä 2018 sen sisällyttämisestä kehyspäätökseen.
Jukka Kopra toteaa, että Pasila-Riihimäki-ratayhteyden parantaminen lisää koko pääradan liikennöintikykyä.
– Ratainvestointi parantaa erityisesti Helsinki-Tampere-yhteyden liikennöintiä, mutta pullonkaulan avaamisen vaikutukset heijastuvat aina Rovaniemelle asti. Kokoomukselle oli tärkeää, että hallitus tekee vielä koko pääradan aluetta hyödyttävän raideinvestoinnin, hän sanoo.
Kopran mukaan pääradan kehittämishankkeella lisätään ratayhteyden välityskykyä, vähennetään junaliikenteen häiriöitä ja parannetaan matkustusmukavuutta.
– Ratahankkeen myötä myös kaukojunien aikataulut voitaisiin optimoida paremmin, mikä nopeuttaisi junaliikennettä.
Kopra kiittelee, että hallitus on tehnyt merkittävät panostukset ratahankkeiden edistämiseen.
– Luumäki-Imatra, Tampereen raitiovaunu, Turun tunnin junan suunnittelu sekä useampi pienempi sähköistyshanke kertovat siitä, että hallitus panostaa tosissaan raideliikenteen kehittämiseen. Sujuvat raideyhteydet nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämpään rooliin ihmisten liikkumisessa, hän sanoo.