Kokoomuksen kansanedustajat Pauli Kiuru ja Marko Kilpi totevat olevan hyvä, että hallitusohjelmassa annetaan lisäresursseja niin poliisille, oikeuslaitokselle kuin myös syyttäjälaitoksellekin. Tämä on edustajien mukaan hyvä asia, mutta vaaleja edeltäneisiin lupauksiin nähden pettymys.
– Kaikki uudet hallituspuolueet sitoutuivat keväällä nostamaan poliisien määrän 7[nbsp]850 henkilötyövuoteen. Tällä hetkellä poliiseja on noin 7[nbsp]280, eli tämä tarkoittaisi noin 600 poliisin lisäystä. Hallitusohjelman raamituksilla poliisien määrää nostetaan kuitenkin vain arviolta kahdella sadalla, joka ei ole puoltakaan siitä, mitä realistisesti olisi pitänyt tavoitella. Siedettävä tavoitetaso olisi ollut juurikin luvattu 7[nbsp]850, Kiuru ja Kilpi sanovat.
Pohjoismaisesti verrattuna Suomen poliisi on rajusti aliresursoitu, sillä on vain 1,30 poliisia tuhatta asukasta kohti. Islannissakin poliiseja on merkittävästi enemmän: 1,95 poliisia tuhatta asukasta kohti, ja vuonna 2020 jo 2,05 poliisia. Ruotsissa poliiseja on 2020 2,14 tuhatta asukasta kohti.
Edustajien mukaan on luonnollisesti ymmärrettävää, että kun koko ketjun toiminta ja resursointi halutaan turvata, ei yksittäisiin osa-alueisiin voi lisätä määräänsä enempää.
– Tässä kohtaa olisikin ollut erittäin tarpeellista tehdä pitkän tähtäimen sitouttava linjaus, jossa Suomen turvallisuutta olisi rakennettu ja nostettu määrätietoisesti Pohjoismaiselle tasolle, Kiuru ja Kilpi sanovat.
Edustajien mukaan tavoitteet ovat hyviä, mutta niille asetetut resurssit aivan riittämättömiä. Jostain joudutaan luopumaan.
– Suuresti tosin ihmetyttää, miten noin 200 lisäpoliisia riittää tähän kaikkeen! Jo mainittujen tehtävien lisäksi näistä ilmeisistä superpoliiseista pitäisi riittää hallitusohjelman mukaan vielä lisäpanostukset viranomaisten läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiseen heikoimmilla palvelutason alueilla, raskaan liikenteen valvontaan, verkossa tapahtuvaan työhön sekä ihmiskaupan vastaiseen työhön. Epäsuhta tavoitteiden ja niille asetettujen resurssien välillä on valtaisa, Kilpi sanoo.