Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) mielestä valinnanvapauslain asiakassetelipykälää perusteluineen on syytä selkeyttää ennen lausuntokierrosta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.).
– Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta. Lausuntokierrokselle ei pidä laittaa lakiluonnosta, jonka tulkinta ei ole hallitusryhmillä yhdensuuntainen. Isoa uudistusta on vietävä eteenpäin yhteisvoimin, Sarkomaa kirjoittaa blogissaan.
Sarkomaan mukaan on päivän selvää, että kansainvälisesti laadukasta erikoissairaanhoitoa eikä sen ydintä, päivystystä, ole tarkoitus vaurioittaa. Päinvastoin tavoitteena on edistää yhdenvertaisia palveluja ja kustannusvaikuttavuutta.
Asiakassetelillä sopivat palvelut ihmisille oikea-aikaisesti
Hallitus on sopinut, että valinnanvapaus on pääsääntö peruspalveluissa, mutta erityistason palveluissa valinnanvapautta laajennetaan vain soveltuvin osin.
– Asiakassetelipykälissä on oltava sopivassa suhteessa joustoa mutta myös velvoittavuutta, jotta uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen saadaan riittävät välineet, Sarkomaa linjaa.
Sarkomaan mukaan säädöksien on edistettävä laadukasta päivystyksen ja koko erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavaa toimintaa sekä maakunnan vahvaa järjestämisvastuuta.
– Valinnanvapauden laajentaminen on keino edistää uudistumista palvelunkäyttäjän näkökulmasta. On ymmärrettävä, että sen tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ihmisen parhaaksi.
Asiakasseteli on yksi väline turvata ihmiselle sopivat palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttava hoitoketju. Sarkomaan mielestä asiakassetelien hallinnointiprosessi on hiottava mahdollisimman ketteräksi, jotta tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa.
– Kaikissa tapauksissa asiakassetelin myöntää maakunta ammattihenkilön tekemän arvion perusteella, Sarkomaa huomauttaa.
Pienten maakuntien kantokyky huolestuttaa
Sarkomaan mukaan valinnanvapauslain valmistelussa edetään normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.
– On vakiintunut käytäntö, että lausuntokierroksen jälkeen tehdään tarpeellisiksi katsotut muutokset. Eri toimijatahojen, etenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen on uudistuksessa oltava jatkossakin mukana tiiviisti.
Sarkomaan mielestä maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa johtaa sote-uudistuksen tavoitteita heikentäviin ratkaisuihin. Hän ilmaisee kantavansa huolta pienten maakuntien kantokyvystä palveluiden tuottajina sekä maakuntien suuren määrän vaikutuksista uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
– Hallituksenkin on syytä vielä arvioida, miten maakunta-ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin luotaisiin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yliopistollisten sairaaloiden alueet ovat toimivia yhteistyöalueita, Sarkomaa muistuttaa.