– Suomen suhdannekuva on suotuisa ja julkisen talouden tilanne tyystin toinen kuin hallituksen aloittaessa. Kokoomuslainen talous- ja työllisyyspolitiikka tuottaa tulosta, Petteri Orpo totesi kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa maanantaina.
Hän huomautti, että valtion velkaantuminen on painettu vuoden 2014 yli kuudesta miljardista ensi vuodelle budjetoituun 1,7 miljardiin.
– Tavoitteena on, että vuonna 2020 on mahdollista tehdä ylijäämäinen budjetti.
Petteri Orpon mukaan oppositio on vuoden verran yrittänyt kääntää huomion pois hallituksen hyvistä tuloksista.
– Oppositio väheksyy saavutuksia ja syyttää hallitusta eriarvoisuuden ja tuloerojen lisäämisestä. Tutkimusten mukaan hallituksen toimet eivät ole kasvattaneet tuloeroja. Vaalikaudella yli satatuhatta ihmistä on saanut työpaikan. Se on suurin mahdollinen eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä vähentävä askel.
Orpo ennakoi, että arvostelu jatkuu vaaleihin saakka.
– Toistaiseksi SDP:n vaalilupaukset ovat olleet uhoa tehtyjen päätösten perumisesta tai rahanjaosta. Uhkaus koko sote-uudistuksen perumisesta on kestämätön. Ei Suomella ole varaa siihen, että välttämättömän uudistuksen valmistelu alkaisi taas alusta.
Pula osaavasta työvoimasta uhka
Suurimmat uhat talouden kasvulle ovat valtiovarainministerin mukaan kansainvälinen kauppasota ja sen luoma epävarmuus, kotimaassa taas kasvava pula osaavasta työvoimasta.
– Kansliapäällikkötyöryhmä käy esityksestäni läpi jo toteutetut työllisyystoimet ja valmistelee hallituksen budjettiriiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkaisivat kasvuaan. Tarvitsemme lisää nopeavaikutteisia työllisyystoimia, jotta kymmenet tuhannet avoimet työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa kokoomus tavoittelee tulevalla vaalikaudella yli 75 prosentin pohjoismaista työllisyysastetta sekä uudistuksia, jolla 2020-luvulla päästään kestävään, 80 prosentin työllisyysasteeseen.
– Suomi elää ja menestyy vain vahvalla osaamisella. Kasvun edellytysten vahvistamiseksi kokoomus tavoittelee hallituksen budjettiriihessä pysyvää lisäystä tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahoihin.
Orpo kuitenkin totesi, että nyt tehtävien kasvutoimenpiteiden lisäksi kunnianhimoinen tavoite vaatii suuria uudistuksia.
– Tarvitsemme työhön ja yrittämiseen kannustavan sinivihreän verouudistuksen, sosiaaliturvauudistuksen, työelämän uudistamisen tähän päivään, perhevapaauudistuksen ja ennen kaikkea Suomen uudistamisen dynaamiseksi taloudeksi, jossa saa tehdä, saa onnistua, saa epäonnistua.
– Meidän on purettava byrokratiaa ja vapautettava ahkerat suomalaiset ihmiset tekemään. Meidän on valjastettava teknologian kehitys paremman tulevaisuuden rakentamiseen, Orpo sanoi.
Esiopetuksesta kaksivuotinen
– Koulutusjärjestelmämme on maailmankuulu ja tuottaa erinomaisia oppimistuloksia. Hyvien tulosten varjoon jää myös monia ongelmia, jotka asettavat lapsiamme keskenään eriarvoiseen asemaan ja vaikeuttavat perheiden arkea, Orpo totesi.
– Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen nostetaan seuraavassa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkitavoitteista. Me haluamme vahvistaa varhaiskasvatusta ja tehdä esiopetuksesta kaksivuotista, Orpo linjasi.
Hänen mukaansa varhaiskasvatus tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja ja vahvistaa tasa-arvoa.
Orpon mukaan Suomi tarvitsee myös kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen.
– Suomessa on edelleen niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta, isän jatkaessa työntekoa ja tuodessa leivän pöytään. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen ja viimekädessä myös eläkekertymään. Tasa-arvon kannalta on täysin kestämätöntä, että naisen palkkaaminen on työnantajalle edelleen riski. Seuraavan hallituksen on uudistus toteutettava, Orpo sanoi.
Niin ikään kokoomus haluaa Orpon mukaan taata jokaiselle lapselle ainakin yhden harrastuksen.
– Tämän hallituksen aikana harrastustakuuta on lähdetty toteuttamaan, mutta vielä on matkaa siihen, että se toteutuu jokaisen lapsen kohdalla.
Kokoomus kehittäisi myös lapsiperheiden palveluita. Orpon mielestä neuvoloita voidaan myös tuoda enemmän päiväkotien yhteyteen.
– Nuorille ja perheille tarjottavissa palveluissa on laajemminkin pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni perheiden ja lasten tarvitsema palvelu tuodaan päiväkotien ja koulujen yhteyteen.
Petteri Orpon mielestä on panostettava myös maahanmuuttajalasten osaamiseen.
– Koulutus on parasta kotouttamista, hän tiivisti.
”Meillä on Suomessa potentiaalia. Tulevaisuudenuskoa pitää saada vielä lisää. Meidän täytyy olla enemmän ja enemmän, jotta pärjäämme myös 2020-luvulla”, @PetteriOrpo sanoo.#politiikka #kokoomus #yrittäminen #tulevaisuus #työ
— Kokoomus (@kokoomus) August 13, 2018
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt
– Kukaan ole tänä kesänä voinut paeta sitä epämiellyttävää tosiasiaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomeen jo nyt. Ilmastonmuutos ei ole yhden maan ratkaistavissa. Suomi on mukana maaryhmässä, joka perää EU:lta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiksesi. Tämä hallitus on päättänyt kieltää kivihiilen energiakäytön vuonna 2029, Orpo sanoi.
Hän huomautti, että Suomi on ensimmäisiä maita maailmassa, joka sisällyttää kestävän kehityksen osaksi valtion talousarvioehdotusta.
– Tämän vuoden budjetissa aloitettua kestävän kehityksen budjetointia kehitetään ja laajennetaan vuoden 2019 talousarvioesityksessä. Otamme siis käyttöön vahvimman aseen, eurot. Koko valtion 55 miljardin budjettia peilataan ilmasto- ja ympäristötavoitta vasten.
Orpon mukaan lisää toimia tarvitaan koko ajan.
– Poikkeuksellisen kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Pyysin viime viikolla, että ministerit Kimmo Tiilikainen (kesk.), Timo Leppä (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.) valmistelisivat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä teemme riihessä.
Kaupungistuminen ei ole mielipidekysymys
Orpo sanoi, että Suomessa on tänä kesänä keskusteltu kiihkeästi myös kaupungistumisesta ja aluekehityksestä.
– Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Lähes 75 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä seutukunnissa. Kaupungistuminen Suomessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset ja palvelut kasaantuisivat yksin pääkaupunkiseudulle. Ihmisten ja palveluiden keskittymistä tapahtuu eri kokoisilla alueilla ja tuloksena on eri kokoisia keskittymiä.
– Suomessa on mielekästä puhua pääkaupunkiseudusta, maakuntakeskuksista, suurista kaupungeista, seutukaupungeista ja harvaan asutusta maaseudusta. Ne kaikki tarvitsevat omanlaistaan politiikkaa sekä hyvää yhteistyötä keskenään, Orpo sanoi.
– Kokoomus kannattaa kaupungistumista. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, ei mielipidekysymys. Samaan aikaan haluamme tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tähän. Samoin luonnonvarojemme sekä puhtaan ympäristömme kasvava arvo maailmalla, hän jatkoi.
Orpo muistutti, että osaaminen, kilpailukyky ja niistä syntyvä kestävä talouskasvu ovat parasta aluepolitiikkaa.
– Paikalliset ihmiset, yritykset ja voimavarat ovat alueiden elinvoiman perusta. Eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua tunnistamalla omat vahvuutensa ja keskittymällä niihin.
Hän totesi, että myös valtion toimia tarvitaan.
– Liikenneyhteydet ovat yksi tärkeimmistä asioista, joista pitää huolehtia. Nykyisellä rahoitusmallilla eurot eivät riitä yhtä aikaa tarpeellisiin suuriin investointeihin, tärkeisiin maakuntien väylähankkeisiin ja perustienpitoon. Korjausvelka uhkaa kasvaa.
– Jos pystymme ratkaisemaan, miten suuret kansalliset infraratkaisut rahoitetaan, vapautamme varoja muihin tärkeisiin investointeihin ja pystymme huolehtimaan alemmasta tieverkosta. Rahoitusratkaisujen löytämiseksi tehdään nyt suunnittelutyötä yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, Orpo sanoi.
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen menestys on kokoomusjohtajan mukaan koko Suomen kannalta välttämätöntä.
– Siksi niiden kehittymistä on tuettava. Kokoomus esittää, että vuonna 2019 luodaan entistä vahvempi instrumentti kaupunkiseuduilla tehtävien investointien ja kestävän kasvun tueksi.
Orpo totesi, että MAL-sopimukset ovat osoittautuneet hyväksi työkaluksi kaupunkiseutujen ja valtion yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä.
– Kaupunkiseutujen ja valtion sopimusyhteistyön jatkuvuus on varmistettava vakiinnuttamalla ja vahvistamalla MAL-sopimukset. Samalla se olisi yksi keino, jolla valtio sitoutuisi osallistumaan kaupunkiseutujen isoihin investointeihin.
”Uudistamme Suomen dynaamiseksi taloudeksi, jossa saa tehdä, saa onnistua ja saa myös epäonnistua. Puretaan byrokratiaa ja vapautetaan ahkerat suomalaiset ihmiset tekemään.” -pj Orpo ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa
— Janne Pesonen (@PesosenJanne) August 13, 2018