Sote-uudistusta varten ministeriöllä on korkeantason asiantuntijaryhmä, joka on syvällisesti paneutunut monipolviseen sote-valmisteluun. Asiantuntijaryhmän jäsenet kirjoittivat Helsingin Sanomissa seuraavaa:
”Uudistuksen valmistelu on ollut kolmen neljän viime vuoden aikana hyvinkin huolellista. Asiantuntijoilta on kuultu. Ja kuuleminen on johtanut lukuisiin parannuksiin lakipaketissa.
Uudistuksen kriitikoilla ei ole esittää toimeenpanokelpoista vaihtoehtoa vuosia valmistellun lakipaketin tilalle. Osan ideoista ovat jo edelliset hallitukset haudanneet.
Jos uudistus pysähtyisi, ei palvelujärjestelmä pysyisi muuttumattomana. Sote-palvelut yksityistyisivät nopeasti. Eriarvoisuus kasvaisi.
On ymmärrettävä, että jossain vaiheessa monimutkainen ja laaja lainsäädäntökokonaisuus on riittävän hyvä toimeenpantavaksi. On riski pitkittää sote-uudistusta vanhentuneilla väitteillä.”
– Näin sanoivat ylijohtaja Marina Erhola, professori Heikki Hiilamo ja tutkimusjohtaja Katariina Silander, totesi Sari Sarkomaa eduskunnassa valinnanvapauslakiesityksen lähetekeskustelussa.
Hänen mukaansa on vastuutonta ajaa yhdessä urakoitu uudistus maantiejyrällä sileäksi, varsinkin kun ei ole tilalle esittää toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa.
– Kokoomus puolustaa verovaroin tuotettuja tasa-arvoisia julkisen sektorin vastuulla olevia palveluja. Siksi sote-uudistus on tehtävä, Sarkomaa sanoi.
Hän muistutti, että OECD on huomauttanut vakavasti Suomea terveyseroja syventävästä eriarvoisesta perusterveydenhuollosta.
– On hyvinvointipolitiikan irvikuva, että nykyjärjestelmässä oikea-aikainen pääsy peruspalveluihin on kiinni lompakon paksuudesta. Helsingissä on yli 70 prosentilla lapselle vakuutus, koska hoitoon pääsy ei vastaa perheiden tarvetta, Sarkomaa totesi.
Oppositiolla ei ole keinoja
Peruspalveluiden vahvistamista on yritetty vuosikymmeniä onnistumatta. Siksi THL esitti vuonna 2013 raha seuraa potilasta -mallia, jonka ydinajatus on perusta valinnanvapauslaille.
– Oppositiolla sen sijaan ei ole esittää yhtään ainoaa uutta keinoa vahvistaa peruspalveluja. Te jättäisitte eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet ja pitkäaikaissairaat jonoon, Sarkomaa arvosteli.
– Pohjoismaissa perusterveydenhuollossa on käytössä oma valinnanvapausmalli niin Tanskassa, Norjassa kuin Ruotsissakin. Yhdenvertainen hoitoon pääsy on vahvistunut. Siksi tarvitsemme monituottajamallin ja ihmisille nykyistä laajemman mahdollisuuden valita, Sarkomaa sanoi.
Hän huomautti, että valinnanvapaus on opposition ehdotuksista täysin puuttuva osa, joka kannustaa myös jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin ihmisen eikä järjestelmän näkökulmasta. Valinnanvapaus on kilpailutukselle inhimillinen vaihtoehto.
Esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi on keino räätälöidä palvelut niin että ihmisen ja hänen läheistensä ääni kuulu. Kilpailutuksen ja viranomaisen sijaan ihminen valitsee.
– Vasemmistovihreä oppositio siis puolustaa ihmisen pitämistä hallintoalamaisena ja jatkaisi nykymallin kilpailuttamisia, joissa pärjäävät parhaiten isot yritykset ja ihmisen ääni ei juuri kuulu. Näin vaikka perustuslakivaliokunta toivotti tervetulleeksi ihmisen itsemääräämisoikeuden lisäämisen, Sarkomaa piikitti.
– 1900-luvun alussa väitettiin, etteivät naiset osaa äänestää. En voi ymmärtää, että oppositio vastustaa neliraajajarrutuksessa ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa, hän ihmetteli.
Sarkomaa muistutti, että valinnanvapauslain vaikutusarvioinnissa todetaan, että esityksellä voidaan parantaa heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien palveluja.
– Uudistetulla tuottajille maksetulla korvauksella on mahdollista kitkeä vääränlaisia kannusteita, kuten kerman kuorintaa ja kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaan.
Sarkomaa muistutti, että esityksessä sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan.
– Silti ei ole helppo purematta niellä kantokyvyltään eri mittaisten maakuntien malli. Malli ei ole kiveen hakattu ja lakiin on kirjattu perälautapykälä, joka heilahtaa, jos maakunnan kantokyky ei riitä. Se on mittava kannuste maakunnille tehdä parhaansa. Kannuste, jota nykymallissa ei ole.
Sarkomaan mukaan on tärkeää todeta, että Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista hitusen.
– Hallitus ei siis esitä Uudenmaan rahoitukseen leikkausta. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa on etu. Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina, vaikka eivät itse palveluista vastaa, koska terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä, hän sanoi.