– Talouden iso kuva on synkkä. Vuodessa työttömyys on pahentunut yli 30 000:lla, ja samaan aikaan työikäinen väestö pienenee. Kuluttajien ja yritysten odotukset ovat alamaissa, investoinnit laahaavat. Maailmantalouden kasvun veturi Kiina yskii, ja Venäjäkin on vaikeuksissa. Euroalueella on hienoista kasvua, kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) totesi eduskunnassa.
Jokinen piti eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron hallituksen budjettia koskevassa lähetekeskustelussa.
– Ongelma on, että Suomi ei ole pääsemässä kasvun kyytiin, vaan markkinaosuuksien pienentyminen jatkuu. Olemme ainoa EU-maa, jonka talous ei kasva. Kustannustasomme on liian korkea. Vienti ei vedä meitä kasvuun – ainakaan, jos emme tee mitään sen edellytysten hyväksi, Jokinen sanoi.
Hän kuvasi taloustilannetta ”yhdeksi itsenäisen Suomen rauhan ajan historian vaikeimmista”.
Jokinen muistutti Suomen BKT:n kasvun olevan talousennusteen mukaan ensi vuonna 1,3 prosenttia.
– Täytyy tosin todeta, että jo joitakin vuosia kasvua on aina odoteltu seuraavana vuonna, enimmäkseen turhaan ja lähes poikkeuksetta odotettua vähäisempänä.
Kokoomuksen mukaan tilanne alleviivaa kunnianhimoisten päätösten ja niiden tehokkaan toimeenpanon tärkeyttä.
– Budjetti toimeenpanee hallitusohjelmassa sovittuja ratkaisuja. Tätä suomalaiset odottavat, päätöksiä ja toimeenpanoa, Jokinen sanoi.
Velkaantuminen aisoihin
Kokoomuksesta korostetaan, että pelkät Suomen lainojen korkomenot ovat ensi vuonna jo 1,6 miljardia euroa, vaikka korot ovatkin hyvin matalalla.
– Ne eivät pysy matalina ikuisesti. Luottamus Suomen taloudenhoitoon on pidettävä vakaana. Tämä on aivan välttämätöntä. En ymmärrä ollenkaan sellaisia kommentteja, jotka vetoavat toistaiseksi ennallaan säilyneisiin luottoluokituksiin ja sitä kautta koettavat vähätellä tiukan talouslinjan tarpeellisuutta, Kalle Jokinen totesi.
Hän korosti, että velkaantumiskehityksen aisoihin saamisesta ja alijäämän painamisesta hyväksyttäviin raameihin on pidettävä huoli jo ”ihan oman itsemme takia”.
Jokinen sanoi budjetin asettavan työn etusijalle monella tapaa.
– Erityisen hyvin tämä näkyy verotuksessa, jonka painopistettä siirretään pois työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittojen ja kulutuksen verotusta. Työtulovähennys laajenee 450 miljoonalla. Tämä lisää työnteon kannustavuutta ja sitä kautta auttaa vahvistamaan työllisyyttä.
Leikkausten osalta Jokinen katsoi suomalaisten kyllä ymmärtävän miksi niitä tehdään.
– Siksi, että nykyisen laajuisiin julkisiin menoihin ei vaikeuksissa olevan yksityissektorimme kantokyky yksinkertaisesti enää riitä. Sopeuttamista tehdään, jotta pystyisimme pitämään huolta kaikkein tärkeimmistä asioista, hän selvitti.
Pohja talouskasvulle
Kokoomuksen mukaan budjetti luo pohjaa myös tulevalle talouskasvulle. Kalle Jokinen sanoi olevansa itse erityisen iloinen kärkihankkeista, joilla esimerkiksi katetaan liikenneverkon korjausvelkaa.
– Liikenneturvallisuuden vahvistuminen, väylien korjaamisen työllisyysvaikutukset sekä elinkeinoelämän kannalta tärkeiden yhteyksien parantaminen kasvattavat pitkällä aikavälillä kansantalouden yhteistä kakkua.
Jokinen korosti, että Työnteon kannustavuutta on vahvistettava myös verotuksen keventämisen kautta. Lisäksi on oltava tarvittaessa valmius lisätoimiin, jos tavoite talouden tasapainottamisesta uhkaa karata.
– Työlinjaa ei toteuteta pelkästään budjetilla. Suomalaisen työn kilpailukyky on palautettava. Sen vuoksi hallitus on tehnyt kilpailukykypaketin, jota käsitellään huomenna. On hienoa, että hallitus pystyi löytämään aiempaa tasapuolisemman toteutustavan ottamalla lomarahat mukaan pakettiin, Jokinen kiitteli.
Hän sanoi toivovansa, että työmarkkinajärjestötkin jatkavat vielä neuvotteluita.
– Hallituksella on maltillisen palkkaratkaisun porkkanaksi vielä miljardin tuloveronkevennys odottamassa, hän muistutti.