Tampereen kansalliset nuoret esitti puoluekokousaloitteessaan omaa liputuspäivää presidentti Risto Rydin muistolle.
Aloitteessa todettiin, että ”itsenäinen Suomi pääsee hienoon sadan vuoden ikään ensi vuoden lopulla. Suomea ja suomalaisten arvoja on koeteltu moneen otteeseen tänä aikana muun muassa sisällissodassa, talvisodassa, jatkosodassa ja kylmän sodan aikaisen poliittisen paineen alla. Lukuisia merkittäviä suomalaisia on muistettu monin tavoin, mutta yksi merkittävimmistä Suomen vapauden ja länsimaisten arvojen puolustajana toimineista henkilöistä on jäänyt vailla ansaitsemaansa kansallista kunnioitusta – tämä henkilö on presidentti Risto Ryti.
Tänä vuonna 25. lokakuuta presidentti Rydin kuolemasta tulee kuusikymmentä vuotta täyteen. Risto Rydin uhraukset ja toimet puolustivat kokoomuslaisillekin tärkeitä perusarvoja kuten vapautta, kotia, uskontoa ja isänmaata”.
Kokoomuksen puoluehallitus totesi vastauksessaan liputuspäivä-aloitteeseen seuraavaa:
”Suomen entinen tasavallan presidentti Risto Ryti oli suomalainen suurmies. Toisen maailmansodan aikana Ryti johti Suomea siten, että isänmaamme vältti sekä miehityksen että diktatuurin. Kesällä 1944 Ryti otti täyden mieskohtaisen vastuun, jotta Suomi saisi Saksasta sotilaallista apua ja elintarvikkeita, joita Suomi välttämättä tarvitsi kyetäkseen torjumaan Neuvostoliiton yritykset valloittaa koko Suomi. Rytin kirje Ribbentropille oli Mannerheimin sanoin ”kansalaisurotyö”, jonka pyrkimys oli kaikin mahdollisin keinoin estää Neuvostoliiton miehitys. Ryti allekirjoitti Ribbentrop-kirjeen tietoisena sen seurauksista. Vuonna 1946 Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan valtaosa suomalaisista piti sotasyyllisyyskysymyksen ratkaisua kohtuuttomana vääryytenä. Max Jakobsonin mukaan taas sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ei ollut kysymys historiallisesta totuudesta, vaan se oli poliittinen sotakorvaus Neuvostoliitolle.
Sisäministeriö käsittelee valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti Suomen lippua ja Suomen vaakunaa koskevat asiat. Sisäministeriö voi antaa suosituksia yleisestä liputuksesta sekä antaa määräyksiä valtion virastojen ja laitoksien liputuksesta. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto kirjaa Suomen kalenteriin viralliset liputusasetuksessa mainitut päivät sekä muut liputuspäivät. Muita liputuspäiviä ovat ns. vakiintuneet liputuspäivät sekä ne päivä, joina sisäministeriö on useana vuonna suositellut liputusta. Sisäministeriö voisi näin määrätä Risto Rydin kunniaksi valtion virastojen ja laitoksien liputuksen sekä tehdä asiaa koskevan suosituksen almanakkatoimistolle. Jokainen suomalainen voi jo nyt vaikkapa liputtamalla kunnioittaa Risto Rydin muistoa ja saavutuksia”.
Lappeenrannan puoluekokouksessa puoluehallituksen kanta Risto Rydin muiston kunnioittamisesta hyväksyttiin.
Puoluekokous hyväksyi sunnuntaina Pohjanmaan kokoomusnuorten aloitteen puolustusmäärärahojen nostamisesta. Puoluehallitus olisi tyytynyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton linjauksiin. Asiasta käytiin äänestys.
Aloitteessa velvoitetaan toimimaan niin, että ”tarvittava lisäys puolustusmäärärahoihin toteutuu tämän vaalikauden aikana täysimääräisesti”.