Lähestymiskiellon on paperin sijaan oltava todellinen suoja, eikä väkivallan uhrin pidä joutua elämään jatkuvassa pelossa tekijän varjosta, toteaa kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustaja Aleksi Jäntti.
Kokoomuksen kesäkuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa listataan joukko lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa parantavia tavoitteita. Tavoitteena on tehostaa lähestymiskieltojen valvontaa ja koventaa niiden rikkomisesta annettavia rangaistuksia.
Jäntti korostaa, että yhteiskunnan tehtävä on suojella uhria, ei jättää häntä yksin rakentamaan omaa turvallisuuttaan.
– Suomessa yhdellekään tytölle ei saa syntyä tunnetta siitä, että hänen vapautensa, oikeutensa tai turvallisuutensa ovat neuvoteltavissa. Kunniaan, perinteeseen tai kulttuuriin vetoamalla ei voi oikeuttaa väkivaltaa, alistamista tai tyttöjen elämän rajoittamista. Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa vapaaksi, näkyväksi ja turvassa, Jäntti kertoo tiedotteessa.
Hallituskaudella väkivallan uhrien asemaa on vahvistettu. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu, minkä lisäksi turvakotien rahoitusta on kasvatettu, Jäntti muistuttaa.
Tavoiteohjelmaan on myös kirjattu tavoiteeksi pakottavan kontrollin kriminalisointi. Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkäkestoista henkistä väkivaltaa, eristämistä, uhkailua, nöyryyttämistä ja toisen ihmisen elämän järjestelmällistä hallintaa. Kirjauksella pyritään edesauttamaan väkivallan eri muotojen tunnistamista.
– Liian moni nainen ja tyttö elää väkivallan varjossa ilman yhtäkään mustelmaa. Esimerkiksi jatkuva kontrollointi, eristäminen, pelottelu ja liikkumisen rajoittaminen voivat tehdä ihmisestä vangin omaan elämäänsä. Henkinen väkivalta on väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Siksi pakottava kontrolli on kriminalisoitava, eikä yhdellekään uhrille saa jäädä epäselväksi, että yhteiskunta on hänen puolellaan, linjaa Jäntti.