– Vastaako käsittelyssä oleva asuntopolittiinen kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä. Mutta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon, totesi kansanedustaja Mari-Leena Talvitie kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston selonteosta asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021‒2028.
Kansanedustajan mukaan tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja.
– Lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.
Talvitien mukaan monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun.
– Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.
Talvitie toteaa, että selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä.
– Vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin.
Talvitie muistuttaa, että vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.
– Hallitus on sivuuttanut asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne ole olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava asuntopoliittinen kehittämisohjelma, hän sanoi.
– Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti koko viime vuoden. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä jo marras-joulukuussa 2020. Ja hallitus totta tosiaan muokkasi työryhmän esitystä, lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia, Talvitie jatkoi.
Hän huomautti, että virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei lisäämistä, kuten selonteossa nyt linjataan.
– Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Miksi näitä ei ole selonteossa, Talvitie kysyy.
Hänen mukaansa kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat.
– Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista, se edistäisi ihmisten työnperässä liikkumista.
Niin ikään Talvitie totesi, että kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki.
– (Juha) Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta (Sanna) Marinin (sd.) hallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita. On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiin. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa, hän sanoi.