– Sitä ei käy kiistäminen, emmekä näitä säästöjä mielellämme toteuta. Hallituksella ei kuitenkaan ole paljon liikkumatilaa, totesi kansanedustaja Sari Multala kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa koulutusleikkauksia koskevassa välikysymyskeskustelussa keskiviikkona eduskunnassa.
Hän huomautti, että vastuullisen ja kestävän taloudenpidon keskeinen periaate on se, että emme elä yli varojen. Säästöjä tehdään, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tulevaisuudessa.
– Jokainen puolue on tässäkin salissa vuorollaan ollut toteuttamassa säästöjä myös koulutukseen – ei arvovalintana vaan vaikean taloustilanteen vuoksi. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen on kantanut suoraselkäisesti vastuun hallituksen yhteisten päätösten toimeenpanosta, Multala sanoi.
Hän totesi, että väheksymättä yhtään koulutusleikkausten suuruutta, tehtävien säästöjen mittakaava suhteessa koulutuksen ja tutkimuksen kokonaispanokseen on syytä pitää mielessä.
– Vuonna 2019 käytetään julkista rahoitusta koulutukseen yhteensä noin 16 miljardia euroa. Hallituskaudella 2015-2019 esitettävät säästöt ovat enimmillään 982 miljoonaa euroa. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tieteen rahoitus laskee 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon, Multala sanoi.
– Arvostamme kokoomuksessa suunnattomasti ja vilpittömästi sitä laadukasta työtä, jota maamme varhaiskasvattajat, opettajat, professorit sekä muu koulutus- ja tutkimushenkilöstö tekevät. Hallituksen tekemät säästöt eivät ole epäluottamuslause heitä kohtaan, vaan vain ja ainoastaan tiukan valtion talouden sanelema epämieluisa toimenpide, hän jatkoi.
Opintotukileikkauksista valheellisia väitteitä
Opintotukiuudistuksessa on Multalan mukaan keskeistä muistaa, että se ei heikennä koulutuksellista tasa-arvoa.
– Professori Roope Uusitalo arvioi selvityshenkilönä kattavasti tutkimustietoon perustuen opintotuen säästöjen toteuttamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia erityisesti koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Uusitalo ei löytänyt opintolainojen käytön jakaantumisesta, pohjoismaiden välisistä vertailuista tai 90-luvun opintukijärjestelmän uudistuksesta tieteellisesti merkittävää näyttöä, joka tukisi opposition väitettä koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä.
Sen sijaan Uusitalo havaitsi, että esimerkiksi Ruotsissa koulutus on vähemmän periytyvää kuin Suomessa, vaikka Ruotsin opintotuki on selkeästi Suomen mallia lainapainotteisempi.
– On valheellista ja harhaan johtavaa väittää opintotukileikkausten tuhoavan koulutuksellisen tasa-arvon, Multala totesi.
Hän muistutti, että hallitus linjasi tiistaina kehysriihen yhteydessä opintotukiuudistuksesta.
– Opintotukiaika säilyy jatkossa joustavana, eikä opintotuen saamisen edellytyksenä olevaa opintopistemäärää nosteta. Itsenäisesti asuvat 18–19-vuotiaat toisen asteen opiskelijat tuodaan yhdenvertaiseen asemaan saman ikäisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin sekä tukeen tehdään useampia muita parannuksia, Multala kertasi.
Hänen mukaansa tämä hallitus on, edeltäjästään poiketen, tarttunut koulutuksen uudistustarpeisiin tosissaan.
– Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehitetään, oppimisympäristöjä uudistetaan, koulupäiviin tuodaan tunti liikuntaa, opettajien perus- ja jatkokoulutusta parannetaan, kulttuurin saavutettavuutta lisätään, lukion kehittämisen kunnianhimon tasoa nostetaan, ammatillinen koulutus uudistetaan oppimisperustaiseksi, korkeakoulutuksen rakenteita ja profiloitumista kehitetään, nuorten tutkijoiden urapolkuihin panostetaan, Suomen Akatemian kilpaillun rahoituksen myöntövaltuuksia kasvatetaan ja elinikäistä oppimista vahvistetaan, Multala luetteli.
– Nämä kaikki ovat tarpeellisia ja hyviä uudistuksia, ja vaikka kuinka niitä vähättelisi, ne vievät suomalaisen osaamisen tasoa ylöspäin, hän jatkoi.