Toisen asteen koulutuksen säästöpaketti koki maanantaina kovan takaiskun, kun koulutuksen järjestämislakia ei saatukaan käsiteltyä sivistysvaliokunnassa.
Järjestämislain kaatuminen käänsi polttopisteen sen kumppaniksi tarkoitettuun rahoituslakiin. Lakien tarkoituksena oli tuoda 260 miljoonan euron suuruiset säästöt. Säästöistä 69 miljoonaa euroa kohdistuu järjestämislakiin ja 191 miljoonaa rahoituslakiin. Nyt myös rahoituslain läpimenoa kyseenalaistetaan.
Valiokunnassa jo hyväksytty laki oli tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn torstaina. Aamupäivällä keskustelu kuitenkin lykättiin perjantaihin ja äänestys lauantaihin.
Taustalla on hallituskumppanien kiista siitä, voidaanko laki rahoituksesta ajaa läpi ilman koulutuksen järjestämislakia. Sekä opetusministeri Krista Kiuru (sd.) että valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) vaativat keskiviikkona esityksen pois vetämistä. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ei kuitenkaan tähän suostunut.
Kiurun ja Rinteen mukaan rahoituslaki ei voi seisoa yksin. Sama väite on allekirjoitettu myös opetusministeriössä, opetusalan ammattijärjestössä ja Suomen kuntaliitossa.
Lykkäyksellä saatiin neuvotteluaikaa. Lauantaihin mennessä nähdään pyörtävätkö demarit sanansa vai antautuuko kokoomus.
Rahoituslaki etenee
Sivistysvaliokunnassa istuvan kansanedustaja Sanna Lauslahden (kok.) mielestä SDP:n toiminta on täysin asiatonta.
– Nämä asiat pitäisi hoitaa hallituksen sisällä. Eduskuntaan on lähtenyt hallituksen yksimielinen esitys ja se on mennyt eteenpäin tavallisella rutiinilla, Lauslahti toteaa Verkkouutisille.
– Tässä on vedätyksen makua, hän sanoo.
Hänen mukaansa rahoituslakia viedään joka tapauksessa eteenpäin.
Lauslahti muistuttaa, että rahoitus- ja järjestämislait on käsitelty aikanaan erillisinä, mikä tarkoittaa, ettei rahoituslain hyväksymiselle ole mitään juridista estettä.
Samaa mieltä on Tampereen yliopiston valtiosääntöoikeuteen erikoistunut apulaisprofessori Juha Lavapuro. Hänen mukaansa rahoituslaki on kuitenkin rakennettu järjestämislain varaan, ja tästä voi seurata pulmia.
– Olettaisin, että rahoituslain vaikutusten ennakointi on nyt entistä vaikeampaa. Eli millä tavalla se vaikuttaa opetuksen ja koulutuksen saatavuuteen, hän toteaa.
Lavapuron mukaan rahoituslain läpi vieminen voisi johtaa ongelmiin perustuslaissa taattujen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa.