– Suomen asukkaista yli miljoona asuu maaseutualueilla. Kuntien kannattaa myös näillä seuduilla selvittää tarkoin, mitä hyötyjä seudulle voitaisiin saada voimat yhdistämällä. Usein suurempi kunta tarkoittaisi vakaampaa kuntataloutta, ja laajempaa asiantuntemusta, kun koko henkilöstö saataisiin saman kunnan palkkalistoille, Virkkunen sanoo.
Arjen kannalta tärkeiden lähipalveluiden pitää Virkkusen mielestä silti jatkossakin olla siellä, missä ihmiset ovat. Parhaillaan uudistettavan kuntalain tärkeimmäksi tavoitteeksi ministeri nosti demokratian vahvistamisen.
– Jatkuvasti laskenut kuntavaalien äänestysprosentti on meille päättäjille vakava merkki. Muutama vuosi sitten maaseutukatsauksen taustaksi toteutettu kansalaiskysely osoitti, että maaseudun asukkaat olivat pettyneitä edustukselliseen demokratiaan. Päättäjien yhteistyöhalu ja uudistumiskyky koettiin huonoksi, ja maaseudulla ongelmana pidettiin myös luottamustoimien keskittymistä samoille ihmisille, Virkkunen listaa.
Virkkusen mukaan kuntien toimintaa on uudistettava niin, että kuntalaiset saadaan taas aktiivisesti mukaan päätöksentekoon.
– Jotta pystyisimme uudistamaan kuntien ajattelua, myös nuorisovaltuustojen roolia on syytä vahvistaa ja tehdä ne lakisääteisiksi. Itse olen halukas selvittämään myös kuntavaalien äänestysikärajan alentamisen 16-vuoteen. Kirkko on ollut tässä edelläkävijänä. Tarvitsemme päätöksentekoon tulevaisuuden ääntä, Virkkunen sanoo.
Kuntalain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Kuntien taloutta, hallintoa ja johtamista säätelevän lain on määrä tulla voimaan 2015 alusta.