Lenita Toivakan mukaan tällä hetkellä kuntien terveydenhuollossa on usein ongelmana toisistaan erilliset palvelut.
– Huolena on, että lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, eivät niitä saa, koska järjestelmä on liian monimutkainen. Palvelut on suunniteltava tulevaisuudessa paremmin lapsen ja nuoren edun mukaisesti. Kun avuntarve on suuri, kynnyksen saada apua on oltava matala, Toivakka sanoo.
– Jos vanhemmat eivät ole tarpeeksi aktiivisia, riskinä on, että lasta pompotellaan luukulta toiselle. Riskit korostuvat tilanteissa, joissa siilojen sijaan tarvittaisiin moniammatillista yhteistyötä, kuten syömis- ja mielenterveyshäiriöissä sekä vammaisten lasten hoidossa, hän jatkaa.
Toivakka toteaa, että esimerkiksi vammaisella lapsella ja hänen perheellään olisi oikeus riittävään neuvontaan ja palveluohjaukseen.
– Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan tilanne on nyt kuitenkin se, että monen lapsen vanhemmat ylikuormittuvat jo siitä, kun he taistelevat viranomaisten kanssa pelkästään lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisesta.
Kuluvan vuoden lasten päivän teema ovat vammaisten lasten oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia vammaisten lasten oikeuksien puutteellisesta toteuttamisesta.
– Tilannetta voitaisiin parantaa ottamalla potilas palveluiden suunnittelussa keskiöön. Tästäkin syystä tarvitsemme pikaisesti sote-uudistusta, Toivakka sanoo.