Timo Heinosen mukaan kokonaisuudessa vähälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi se keväällä eduskuntaryhmien kesken sovittu lisäys, että ravintola jatkossa voi perustaa tilapäisen anniskelupisteen vaikkapa ulkoilmatapahtumaan pelkällä ilmoituksella. Myös anniskelualueen muutos sisätiloissa hoituu jatkossa pelkällä ilmoituksella.
– Ravintola-alan toimijoilta on kuulunut aivan aiheellista kritiikkiä siitä, mihin kaikkeen on pitänyt hakea erikseen lupaa. On terveen järjen mukaista, että se, joka on saanut anniskeluluvan ja täyttänyt näin toimintaa koskevat vaatimukset, saa tarjota palveluita myös konserteissa ja muissa yleisötilaisuuksissa ilman, että samaa toimintaa varten joutuu uuteen lupaprosessiin, Heinonen sanoo.
Myös ravintoloiden henkilökuntaa koskevat vaatimukset yksinkertaistuvat. Vanhoista A-, B- ja C –luokan anniskeluluvista ja niihin liittyvistä erillisistä pätevyyksistä luovutaan.
Jatkossa yhdellä ja samalla anniskeluluvalla saa oikeudet kaikkien juomien anniskeluun, ja henkilökunnan osalta luovutaan ravintolan ”vastaavan hoitajan” erillisistä pätevyysvaatimuksista. Jatkossa myös 16 vuotta täyttänyt saa tehdä anniskelutyötä, kunhan se tapahtuu täysi-ikäisen vuorovastaavan valvonnassa.
– Erityisesti matkailualalla tämä tulee näkymään nuorten työmahdollisuuksien lisääntymisenä, kun alalle pääsee hankkimaan työkokemusta nykyistä matalammalla kynnyksellä. Myös matkailusesonkien aikana tämä tulee helpottamaan työvoiman saantia. Kaikki tämä on ehdottoman järkevää ja kannatettavaa kehitystä, Heinonen sanoo.
Heinonen pitää alkoholilain kokonaisuudistuksen luonnosta pääkohdiltaan tasapainoisena pakettina. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa korostuvat haitat, mutta myönteiset näkökohdat jäävät taka-alalle.
– Julkisesti kritiikki on kohdistunut kokonaiskulutukseen, jonka pelätään nousevan. Haluan kuitenkin muistuttaa, että uudistuksen jälkeenkin Suomen alkoholipolitiikka on edelleen länsimaiden tiukimmasta päästä, Heinonen toteaa.