– Ruuan riittävyys ja mahdollisuudet sen kestävään tuotantoon ovat keskeisiä rakennettaessa yhteiskunnallista vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Hyvinvointimme ja ruuantuotantomme kehitys sekä ruuan tarjonta kuvittavat osuvasti Suomen kansainvälispoliittista linjaa, sanoi kansanedustaja Susanna Koski kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston selonteosta ruokapolitiikasta.
Hän totesi, että alati kasvava tuotteiden ja raaka-aineiden globaali kilpailu pääsystä ruokalautasellemme korostaa oman osaamisemme ja kilpailukykytekijöidemme merkitystä niin kotimarkkinoilla, EU:n sisämarkkinoilla kuin maailmanmarkkinoillakin.
– Ruokaturva on oleellinen osa turvallisuuspolitiikkamme. Esimerkiksi antibioottiresistenssistä on tulossa vakava globaali vitsaus, joka koskettaa jokaista ruokavaliosta riippumatta, Koski sanoi.
Hän muistutti, että turhista antibiooteista vapaa ruuantuotantomme on ainutlaatuinen saavutus ja merkittävä arvovalinta, joka on mahdollistanut esimerkillisen raaka-aineiden puhtauden ja korkean laatutason turvaamaan niin kuluttajien kuin eläintenkin hyvinvointia.
– Suomen tulee pitää kiinni antibioottivapaasta tuotannostaan, sillä sen merkitys kilpailukykytekijänä tulevaisuudessa vain vahvistuu.
Avoimuutta pelloilta pöytiin
Kokoomuksen mielestä alkuperämerkintävaatimusten laajentaminen elintarvikkeiden ainesosiin on tervetullut ja ymmärrettyä merkittävämpi uudistus, joka lisää kuluttajien ruokatietoutta, mutta myös elintarvikevalmistajille painetta kasvattaa suomalaisten raaka-aineiden osuutta tuotteidensa valmistuksessa.
– Kokoomus kannattaa koko ruokaketjun avoimuutta pelloilta pöytiin. Avoimuuden vaatimukseen kuuluu oleellisesti vastuullisuus, johon koko ruokaketjun toimijoiden on sitouduttava itsekkäiden pikavoittojen tavoittelun sijaan, Koski sanoi.
– Siksi kaupanalan kilpailua on edistettävä päätöksenteon kaikilla tasoilla siten, että riskinotto kokoonsa katsomatta kannattaa. Itsestään selvästi vaatimus vastuullisuudesta koskee myös valtiota itseään, jossa Euroopan halvimmista raaka-aineista tuotetaan Euroopan kalleinta ruokaa, hän jatkoi.
Kosken mukaan Suomessa tuotetun ruuan pitää olla kilpailukykyistä kaikkialla maailmassa.
– Lisäarvolla, muita vastuullisemmalla puhtaudella ja laadulla, pitää voida rehdisti kilpailla.
Hän totesi, että maailman mittakaavassa Suomi on ruuantuotannon vastuullisuudessa esimerkillinen ja edistyksellinen maa.
– Poikkeukselliset olosuhteet, vuodenajat, runsaat vesivarannot ja pohjoinen sijainti ovat erityispiirteinä sanelleet ehdot tuotannon erikoistumiselle massatuotannon sijasta. Nämä ovat valttikorttejamme, kun pyrimme lisäämään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä. Panostukset erityisesti korkean jalostusasteen tuotteiden vientiin ovat avainasemassa vahvistamaan kotimaista tuotantoa ja kansainvälisten markkinoiden hyödyntämistä, Koski sanoi.
Kokoomuksen mielestä ruoka-alalla tehtävästä monitieteisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tehtävä entistä verkottuneempaa ja monitasoisempaa.
Alkutuotannon kannattavuus ratkaisevaa
Susanna Koski painotti, että suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on alkutuotannon kannattavuus ja sen parantaminen.
– Mitä suuremman siivun tuloistaan tuottaja saa tekemästään työstä, myymistään tuotteista, sitä terveempi ja elinvoimaisempi markkinaympäristö sen seurauksena syntyy. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee kaikin keinoin kotimaisen tuotannon lisäämistä ja rohkaisee siihen, että julkisen sektorin hankinnoissa lisätään elintarvikkeiden kotimaisuusastetta, Koski sanoi.
Kosken mukaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoja määriteltäessä uudelle ohjelmakaudelle on varmistettava järjestelmän perusteellinen päivitys.
– Kotimaan byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa on kevennettävä ja yksinkertaistettava määrätietoisesti riippumatta unionin politiikkauudistusten aikataulusta. Tuottajan on voitava käyttää aikapanostuksensa ensisijaisesti varsinaiseen työhönsä hallinnon sijaan.
Kokoomuksen mielestä valtioneuvoston uusimmalla ruokapoliittisella selonteolla on selkeä visio – maailman parasta ruokaa. Vuonna 2030 Suomessa syödään kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa.
– Kunnianhimon puutteesta ei selontekoa voi moittia. Vuosi 2030 tulee toimeenpanoa vaativaan politiikkaan nähden nopeammin kuin osaamme odottaa, Koski sanoi.