– Hallituksen tuoreessa puolustusselonteossa sanotaan, että Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa ja on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta. On äärimmäisen tärkeää, ettei synny epäselvyyttä siitä, mihin Suomi kuuluu, Sofia Vikman sanoo.
Hän kiittää selontekoa siitä, että se linjaa selkeästi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tavoin, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.
Konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi väistämättä Suomen turvallisuuteen.
– Euroopan unioni on alusta asti ollut Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö. Suomi on nyt etujoukoissa edistämässä myös unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Tämä on merkittävää, Vikman sanoo tiedotteessaan.
Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Vikmanin mukaan ensisijaista on huolehtia kaikissa oloissa Suomen omasta puolustuskyvystä.
– Suomella ei ole puolustusliiton tarjoamia turvatakuita. Siksi on hyvä, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke lisää EU:n jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Se on yksi keino vahvistaa puolustustamme, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan selonteossa on tervetullutta myös kansainvälisen puolustusyhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen, missä Ruotsilla on oma erityisasemansa.