Kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman vaatii puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) turvamaan kaikkien palveluskelpoisten naishakijoiden pääsyn palvelukseen nyt ja jatkossa.
Hakijoita naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli tänä vuonna ennätysmäärä: 1516 naista, mikä on noin 400 naista enemmän kuin vuonna 2017.
Puolustusvoimien puolelta on väläytetty luopumista nykyisestä käytännöstä sijoittaa kaikki kelpoiset naishakijat automaattisesti palvelukseen samalla, kun naisten kiinnostus suorittaa varusmiespalvelus kasvaa jatkuvasti.
Sofia Vikman pitää puolustusvoimien suhtatumista kestämättömänä.
– Nykyaikaisessa armeijassa tarvitaan taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin. Menestyminen ei riipu sukupuolesta vaan yksilöllisistä kyvyistä, motivaatiosta ja koulutuksesta.
– Suomen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää varmistaa, että naisten kasvavaan kiinnostukseen onnistutaan vastaamaan. Maanpuolustus kuuluu kaikille, Vikman toteaa tiedotteessaan.
Vikman myös esittää kutsuntojen laajentamista naisiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajana toimiva Vikman toteaa, että varusmiespalveluksen suorittaneet naiset ovat motivoituneita ja pärjäävät palveluksessa jopa keskimääräistä paremmin. Viime vuosina heistä 65-70 prosenttia on suorittanut johtajakoulutuksen.
– Kutsuntojen ulottaminen naisiin on tärkeää, jotta saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön, Vikman kertoo.
Vikman säilyttäisi naisten asepalveluksen kuitenkin nykyiseen tapaan vapaaehtoisena, koska tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen palvelukseen ei ole Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta tarvetta.
Asevelvollisuuden tulevaisuus
Vikmanin mukaan asevelvollisuusjärjestelmää on uudistettava tasa-arvoisemmaksi ja seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on päätettävä, että asevelvollisuuden tulevaisuutta aletaan selvittää.
Lisäksi Vikman nostaa esiin tarpeen kehittää koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelus, joka toisi maanpuolustukseen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita.
– Selvityksessä voitaisiin miettiä eri malleja, jolla naisten määrää asepalveluksessa saataisiin kasvatettua ilman, että se tarkoittaa miesten asevelvollisuudesta luopumista. On haettava malleja ja ratkaisuja, joilla voidaan sekä säilyttää yleinen asevelvollisuus että saada suurempi joukko naisia mukaan.
– Asiaa pitää uskaltaa katsoa uudesta näkökulmasta. Asenteet, arvot ja maailma muuttuvat. Samoin Suomen turvallisuusympäristö.
Naisten työurat
Vikmanin mukaan koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ovat tapa vastata naisten kasvavaan kiinnostukseen maanpuolustusta kohtaan.
Monen naisen kohdalla mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus jää yhä käyttämättä, kun tieto ei tavoita kaikkia potentiaalisia naisia.
– Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan olisi askel nykyistä yhdenvertaisempaan suuntaan, kun naiset saisivat kutsunnoissa oikeassa elämänvaiheessa tietoa maanpuolustuksesta ja mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus, Vikman perustelee.
Naistenpäivän aattona Vikman nostaa esiin myös johtajakoulutuksen merkityksen naisten työurien kannalta.
– Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksella on merkitystä myös siviilissä naisten työurien ja johtamisosaamisen kannalta. Armeijassa saatu johtajakoulutus voisi olla yksi keino saada naisia myös enemmän johtaviin asemiin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.