Puheenjohtaja Alexander Stubb kertoo olevansa erittäin kiitollinen puolueyhteisön työskentelystä kokoomuksen laatiessa vastauksiaan hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) viiteentoista kysymykseen, joiden vastausten perusteella luodaan edellytyksiä uudelle hallituskoalitiolle.
– Olemme ensimmäistä kertaa tehneet tämän avoimesti kaikkien kanssa. Käytännössä siis puoluehallitus ja eduskuntaryhmä. Kaikki jäsenet ovat olleet valmisteluissa aktiivisia ja työn jälki näkyy ihan selvästi näissä vastauksissa, Stubb sanoi tuntia ennen vastausten julkistamista.
Myös maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo vahvisti, että työskentelyssä on edetty hyvin vailla mitään dramatiikkaa talousasiat edellä.
Puolueen ohjelmat pohjana
Stubb korosti olevansa erittäin ylpeä joukkueen yhteisestä panoksesta.
Käytännössä puoluejohdolla on ollut lähetekeskusteluja eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa. Kirjallisia kommentteja on pyydetty kahdella eri kierroksella sekä eduskuntaryhmältä että puoluehallitukselta.
– Tämäkin jälki näkyy valmistelussa.
Stubbin mukaan yhteinen näkemys ja vastausten runko syntyi helposti jo olemassa olevien asiakirjojen pohjalta.
Näitä ovat strateginen hallitusohjelma, työn linja ja rakennepoliittinen ohjelma 2.0.
– Meille oli helppo valmistella vastaukset, ja tämä on toimintapa myös tulevaisuudessa eli ryhmä ja puoluehallitus ovat keskeisesti mukana kaikessa meidän toiminnassa, Stubb sanoi.
Torstaina puoluejohto ja eduskuntaryhmän johto viilasivat viimeisiä sanamuotoja ennen vastausten julkistamista.
Sipilän kysymyspatteristoon liittyy kaksi liitettä, eurokriisin hoitoa ja ilmastopolitiikkaa käsittelevät näkemykset.
Ennakkoon oli odotettavissa eriäviä näkemyksiä eurokriisin hoidossa, mutta kokoomuksessa tätäkään osiota ei koettu hankalaksi.
Stubbin mukaan liitteen näkemys voidaan jakaa kahteen osaan.
– Ensimmäinen on miten käsitellään kriisiä. Siinä linja ei varmaankaan muutu. Toinen on sitten se tapa, jolla mietitään talouspolitiikan koordinaatiota tulevaisuudessa eli meillä on vastaus myös tässä.
Sipilän ehdotus:
Liite 1: Ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan
Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta.
EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen mukaan. Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no bail-out -säännön ja talouspolitiikan kehikon uskottavuuden. Hallitus tukee vahvaa sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä. Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. Tavoitteena tulee olla talouspolitiikan koordinaatiokehikon yksinkertaistaminen ja sen myötä talouspolitiikan omistajuuden palauttaminen jäsenvaltioille. Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen.
Lue myös:
– Velkaantuminen pysäytettävä, kokonaisveroaste ei saa nousta, työ asetettava etusijalle
– Kokoomus edellyttää johdonmukaista verolinjausta
– Kokoomus ei ota suoraan kantaa maakuntamalliin