– Emme voi lähteä 72 prosentin työllisyysasteen tavoitteesta tinkimään, koska se on välttämätöntä sille, että voimme pitää jatkossakin laadukkaat koulutus- ja terveyspalvelut sekä kohtuullisen sosiaaliturvan, Arto Satonen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa hallitus tarjosi työmarkkinaosapuolille mahdollisuutta sopia keskenään kilpailukykytoimenpiteistä, joilla työvoimakustannuksia alennettaisiin viidellä prosentilla keskeisiin kilpailijamaihin nähden.
– Nyt kun sitä sopimusta ei synny, silloin ilman muuta on niin, että hallitus vie eteenpäin näitä lakiesityksiä, jotka ovat jo valmistelussa, Satonen sanoo.
Hänen mielestään yhteiskuntasopimus olisi ollut paras tapa parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä.
– Olisimme saaneet kattavan ratkaisun ja samalla myös turvattua maltillisen palkkakehityksen työmarkkinoilla, Satonen sanoo.
Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena oli toteuttaa niin sanottu 5+5-malli, jossa työmarkkinaosapuolet olisivat päättäneet sekä kertaluonteisista kustannuskilpailukykyä parantavista toimenpiteistä että palkkamaltista, joka olisi kohentanut kilpailukykyä keskeisiin kilpailijamaihin nähden samaten viidellä prosentilla.
Voiko palkkamaltille asetettu tavoite viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn kohentumisesta nyt toteutua?
– Kyllä se varmaan voi toteutua, jos seuraavalla tulokierroksella tehdään äärimaltilliset palkkaratkaisut, vaikka yhteiskuntasopimusta ei syntyisikään, Satonen sanoo.
Tarkoittaako yhteiskuntasopimuksen kariutuminen liittokierrosta ensi syksynä?
– Näin todennäköisesti, Satonen vastaa.
Entä onko edes mahdollista, että keskitettyä ratkaisua yritettäisiin uudelleen ensi syksynä?
– En siihen tässä vaiheessa osaa ottaa kantaa. Olennaista on se, että kykenemme äärimaltilliseen ratkaisuun nyt päättyvien sopimusten jatkoksi. Millä keinolla se tulee, siitä voivat työmarkkinajärjestöt keskenään sopia.
Mikä kaatoi oikeasti yhteiskuntasopimuksen?
– Sitä on vaikea lähteä spekuloimaan. Tässä on ollut monia vaiheita ja ehkä kuitenkin loppuviimeksi oli kyse siitä, että riittävän laajasti ei löytynyt yhteistä tahtotilaa.
Oliko AKT:lla iso rooli?
– Varmasti sillä oli iso rooli ihan loppuvaiheessa. Ymmärrän hyvin, että sellainen sopimus, josta näin keskeinen liitto jää pois, ei ole kattavuudeltaan riittävä.
Onko tässä kariutumisessa mitään oppositiopoliittisia motiiveja havaittavissa?
– Siihen asiaan en ota kantaa. Neuvottelupöydässä on olleet työmarkkinajärjestöt ja sitten hallitus on hyvin selvästi tuonut oman näkökulmansa esiin. Tämä asia on ihan työmarkkinapöydässä kaatunut. Muihin spekulaatioihin en ota kantaa.
Satosen mukaan hallitus jatkaa nyt omalla linjallaan työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
– Toivotaan, että siihen mennessä, kun aletaan seuraavaa työmarkkinakierrosta käymään, olisi jo valmiutta äärimaltillisiin ratkaisuihin, Satonen sanoo.