Hallitus päätti maanantaina, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia myöhennetään vuodella ja työttömyysturvan uudistus tulee voimaan vasta vuoden 2017 alussa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen mukaan ratkaisun taustalla oli se, ettei uudistusta olisi edes ehditty valmistella siten, että se olisi tullut voimaan jo ensi vuoden alusta.
– Tämä on ihan järkevää, ja alun perinkin oli ideana, että työelämän osapuolien kanssa keskustellaan siitä, millä tavalla 200 miljoonan euron vuosittainen säästö työttömyysturvaan tehdään, Satonen sanoo.
SAK linjasi eilen, ettei ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa leikata. Tämä oli ehtona sille, että SAK on valmis neuvottelemaan työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta.
– Ymmärtäisin, että SAK:lle kaikkien tärkeintä oli se, että niin kauan kuin työllisyys- ja kasvusopimus on voimassa, niin työttömyysturvaan ei tule muutoksia, Satonen sanoo.
Koska työttömyysturvan uudistus tulee voimaan vasta vuoden 2017 alussa, työllisyys- ja kasvusopimus on silloin jo päättymässä, mikäli sopu kolmannen vuoden palkoista syntyy ensi maanantaihin mennessä.
– Silloinhan ajallisesti ottaen nämä ovat synkronissa keskenään, Satonen toteaa.
Ansioturvaleikkausten toteutustapa auki
Satonen ei halua ottaa kantaa siihen, millä tavalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin uudistaa. Hallitusneuvotteluissa ei kirjattu toteutustapaa, vaan ainoastaan, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta leikataan 200 miljoonaa euroa.
– Aidosti halutaan kuulla työelämän osapuolia, millä tavalla se olisi järkevin toteuttaa. Siinä tavallaan kaikki vaihtoehdot ovat auki, millä tavalla se säästö toteutetaan.
Hallitus sopi eilen työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työttömyysturvan uudistus valmistellaan vuoropuhelussa työelämän osapuolien kanssa lokakuun puoliväliin mennessä.
– Totta kai työttömyysturvan uudistamisessa olisi tärkeää, että siinä olisi kannustavuuselementti, joka kytkeytyy aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Siellä on myös ajatus siitä, että vaikeimmin työllistyvien asioiden hoito siirtyy resursseineen kunnille ja silloin myös työllistämispolitiikka on toivottavasti aktiivisempaan kuin tällä hetkellä, Satonen valottaa uudistuksen tavoitteita.
Satosen mukaan Suomessa työttömyysturva on tasakestoinen varsin pitkään, ja se on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellista.
Akavan tavoitteena on, että säästöt tehtäisiin siten, että työttömyysturvaan jäisi mahdollisimman paljon rahaa ja leikkaukset tehtäisiin muualta työelämästä tai sosiaaliturvasta.
– Kyllä työttömyysturvan säästö on nyt sisällä hallitusohjelmassa, Satonen kommentoi.
Muutokset työehtosopimuksiin 2016
Akava ja SAK vaativat eilen lisäksi, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta siirrettäisiin syksylle 2016, jolloin työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) jatkovuosi olisi päättymässä.
– Sehän on totta, että jos tykan jatko nyt syntyy, ja sitähän kaikki toivovat, niin silloinhan työehtosopimukset ovat auki vasta 2016. Jos yhteiskuntasopimuksesta syntyy muutoksia työehtosopimuksiin, niin nehän tosiasiallisesti tehdään vasta 2016. Ajallisesti se menee sinne, mutta ei tässä ole aikaa tuhlattavaksi. Valmius viedä asioita eteenpäin pitäisi olla välittömästi, Satonen sanoo.
Satosen mukaan kyse on siitä, koska muutokset työehtosopimuksiin tosiasiallisesti tehdään ja milloin ja millä tavalla päätös yhteiskuntasopimuksesta tehdään.
– Suomen taloudellisen uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että vihreää valoa sopimukselle olisi olemassa mahdollisimman pian.
Hallitus tekee ohjelmansa mukaan ehdotuksen yhteiskuntasopimukseen sisältyvistä toimista 30. heinäkuuta mennessä ja odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan sopimukseen 21. elokuuta mennessä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luonnehtinut sitoutumista periaatepäätökseksi, mutta varsinaiset neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käytäisiin vasta vuonna 2016. Hallitusohjelman mukaan yhteiskuntasopimukseen sisältyvien toimien täytyy olla mitattavissa maaliskuussa 2017, jotta hallitus luopuu päättämistään ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista.
– Jos 2016 yhteiskuntasopimus on riittävän kunnianhimoinen sisältäen esimerkiksi kilpailukykyhypyn, silloin on arvioitavissa, että se johtaa talouskasvuun ja työllisyyden lisäämiseen ja tukee hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta ja 110 000 työpaikasta. Silloin voidaan tehdä johtopäätös, että lisäsäästöjä ja veronkiristyksiä ei tarvita. Mutta jos ei ole, silloin joudutaan tekemään lisäsäästöjä ja veronkiristyksiä.
Satonen toteaa, että kun yhteiskuntasopimusta on kutsuttu uhkailuksi ja kiristykseksi, niin hänen mielestään kyse on samasta tilanteesta kuin normaalissa perheessäkin: jos velkaannutaan eikä onnistuta tulojen kasvattamisessa, niin silloin on tehtävä säästöjä.
– Hallitushan on avoimesti kertonut, mitä se joutuu tekemään, jos talouskasvu ja työllisyys eivät lähde paranemaan. Meidän pitää estää se, ettei luottoluokitus lähtee heikkenemään ja että me täytämme komission antamat kriteerit siitä, että Suomi hoitaa vastuullisesti omaa talouttaan.
Hallitus on varautunut tukemaan yhteiskuntasopimusta merkittävin tuloveron kevennyksin.