Sama pätee Satosen mielestä Suomeen.
– Mielestäni mallia Suomelle pitäisi hakea niistä maista, jotka ovat pitäneet huolta kilpailukyvystään ja pärjänneet siksi kriisistä huolimatta hyvin. Näitä maita ovat erityisesti Saksa ja Itävalta. Saksassa on pidetty huolta vientiteollisuuden kilpailukyvystä ja tehokkaista työmarkkinoista ja Itävallassa pienyrittäjyyden toimintaedellytyksistä sekä finanssipolitiikan liikkumavarasta. Eräistä Etelä-Euroopan maista en hakisi oppia taloudenpitoon, Satonen sanoo.
Euroopan unionin uusi puheenjohtajamaa Italia on pääministeri Matteo Renzin johdolla pyrkinyt edistämään EU:n budjettikuriin väljempää tulkintaa, jotta olemattomasta kasvusta kärsivät EU-maat voisivat vauhdittaa kasvua elvytyksellä. Satonen ei velkaelvytyspuheille lämpene.
– Velan kasaaminen velkavuoren päälle ei ole kestävä ratkaisu. Tiedämme jo esimerkiksi Kreikasta, mihin se johtaa. Velka pahentaa ongelmia. Ainoa oikea tie on rohkeat rakenteelliset uudistukset, jotka palauttavat meidät kilpailukykyisiksi. Uudistuksia tarvitaan Suomessa ja lähes kaikissa Euroopan maissa, Satonen sanoo.
Satosen mielestä pikaista remonttia monissa maissa tarvitsevat esimerkiksi työmarkkinat, eläkejärjestelmä, julkinen sektori ja koulutusjärjestelmä.
– Suhdannepolitiikalle eli elvytykselle on paikkansa, kun kyseessä on suhdanneongelma ja kun hyvinä aikoina on varauduttu riittävästi. Euroopan pääasiallinen ongelma on kuitenkin kilpailukyvyn puute, ei tilapäinen matalasuhdanne. Myös velkaa on jo tolkuttomat määrät, eikä velkaantuminen ole tähänkään mennessä auttanut.
– Näyttäisi, että velkaelvytystä vaaditaan herkimmin niiden toimesta, joilla ei poliittinen tahto riitä tuiki tarpeellisiin rakenneuudistuksiin työmarkkinoiden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ilman näitä mikä tahansa elvytys on kuitenkin kannetun veden kaatamista kaivoon, Satonen sanoo.