Lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esityksen mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoilta perittäisiin vähintään 4000 euron lukuvuosimaksut korkea-asteen opinnoista.
Arto Satonen pitää esitystä oikeansuuntaisena ja eduskunnan tahdon mukaisena. Hän teki lukukausimaksujen käyttöönotosta lakialoitteen joulukuussa 2012, ja sen allekirjoitti 117 kansanedustajaa.
– Jos ulkomainen opiskelija haluaa hankkia koulutuksensa Suomesta ja on valmis maksamaan siitä, niin miksi tämä pitäisi estää lainsäädännöllä? Korkeakoulut ovat vuosia toivoneet, että näitä lainsäädännön esteitä purettaisiin koulutusviennin tieltä. Olen tyytyväinen, että eduskunnan tahdon mukaisesti korkeakoulujen toiveita on kuultu, toteaa Satonen.
Hän näkee lukukausimaksujen perimisessä paljon mahdollisuuksia laadukkaalle suomalaiselle korkea-asteen opetukselle.
– Korkeakoulut pystyvät uudistuksen jälkeen hankkimaan rahoitusta myös tutkintojen myymisestä, jota taas voidaan suunnata perustutkinto-opetuksen kehittämiseen, tutkimushankkeiden tai uusien opetusvirkojen rahoittamiseen. Korkeakoulujen aseman vahvistumisesta hyötyy koko tutkimusyhteisö, sanoo Satonen.
Hänen mielestään on tärkeää, että hallituksen esityksessä korkeakouluilta edellytettäisiin apurahajärjestelmien tarjoamista esimerkiksi kehittyvistä maista tulevien opiskelijoiden tukemiseksi.
– Uudistus ei saa sulkea ovia lahjakkailta, köyhistä tulevista maista tulevilta nuorilta opiskeluun, painottaa Satonen.
Hän toivoo esitykseen myös ulkomaisille opiskelijoille kannusteita jäädä työskentelemään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Satonen esitti lakialoitteessaan verovähennysoikeuden liittämistä lukukausimaksuihin.
– Verovähennysoikeuden avulla Suomeen töihin jäänyt henkilö voisi vähentää lukukausimaksunsa täysimääräisesti viiden vuoden aikana verotuksessa, sanoo Satonen.