Sanna Lauslahden mukaan hallituksessa on tiedostettu PISA-tulosten viesti ja tarve peruskoulun kehittämiselle. Uusi peruskoulu –ohjelma on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla.
– Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Viime syksynä otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea ja nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta, hän luettelee.
– En myöskään vähättelisi Uusi peruskoulu –visiotyön merkitystä. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus, Lauslahti jatkaa.
Hän muistuttaa, että vaikka koulutuksesta on jouduttu tällä hallituskaudella leikkaamaan, niin kuntiin tai perusopetuksen perusrahoitukseen ei ole kohdistunut heikennyksiä. Puoliväliriihessä myös päätettiin antaa lisää rahaa peruskouluille tasa-arvon vahvistamiseen.
Lauslahti muistuttaa, että viime kädessä perusopetuksen ryhmäkoista, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista tehdään päätökset kuntatasolla. Hän luottaa siihen, että koulutusasiat kiinnostavat kuntapäättäjiä.
Lauslahti myöntää, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Hänen mukaansa kuntatalous onkin vahvistunut hallituksen toimien seurauksena.
– Kuntien talouden vahvistuminen on paras suojakilpi sivistykselle. Hallitus on vahvistanut kuntataloutta jättämällä kuntien valtionosuudet leikkausten ulkopuolelle, lupaamalla korvata kunnille uusien tehtävien aiheuttamat kustannukset sekä purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kaikki ne teot, joilla on saatu kuntien talous kohenemaan, ovat olleet ennen kaikkea sivistystekoja, Lauslahti muistuttaa.