Kansanedustaja Sanna Lauslahden (kok) mielestä toisen asteen ja korkeakouluopintojen väliin jäävien välivuosien määrät ovat liian korkeita. Lauslahti kirjoittaa asiasta Verkkouutisten blogissaan.
Lauslahden mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä korkeakoulujen visiotyössä on haettava konkreettisia ratkaisuja siihen, miten nuoret pääsevät nopeammin korkeakouluopintoihin.
– Uusista ylioppilaista yhä useampi jää jatko-opintojen ulkopuolelle – vain joka kolmannelle avautuu korkeakoulun ovi, Lauslahti kirjoittaa.
Lauslahden mielestä nuorten tilanne on heikentynyt.
– Yksi välivuosi tai armeijavuosi ovat normaalia, mutta se, että opinpolun aloittamiseen menee sitä useampi vuosi, on kestämätöntä nuoren näkökulmasta. Osalla nuorista voi kärjistetysti sanoa opintojen alkavan siinä iässä, kun pitäisi olla jo aloittamassa työelämässä työuraa.
Lauslahden mukaan toiselta asteelta tulisi päästä nykyistä jouhevammin ja nopeammin korkeakouluihin.
– Uusin ratkaisuehdotus saatiin viime vuoden lopulla. Työryhmä ehdotti, että toisen asteen tutkintotodistusta hyödynnettäisiin nykyistä enemmän sekä toissijaisina polkuina olisi muita tapoja näyttää osaamista. Tärkeää on varmistaa, että tie ei katkea todistuksen arvosanoihin. Vaihtoehtoinen tapa edetä korkeakouluopintoihin on oltava aina olemassa.
Lauslahden mukaan vaihtoehtoisia tapoja voisivat olla esimerkiksi lukioaikana suoritetut opinnot, välivuoden aikana tehdyt opintosuoritukset, soveltuvuuskoe sekä pääsykoe. Hänen mielestään lukion ja korkeakoulujen ”rajapinnat tulee avata”, eli mahdollistaa jo lukioaikana korkea-asteen opinnot. Myös avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kansalaisopistojen roolia tulee Lauslahden vahvistaa siltana kohti korkea-asteen opintoja.
– Korkeahko korkeakoulujen aloittamisikä kertoo myös vuosien varrella kertyneestä “opintopaikkavelasta”. Hakijasuman purkutyöt on aloitettava mahdollisimman nopeasti, ja kaikki keinot otettava käyttöön asian hoitamiseksi oikealle uomalle. Hallituksen puoliväliriihessä on syytä ottaa ratkaistavaksi se, miten nuoret saataisiin yhä nopeammin korkeakouluopintoihin.
Lauslahden mukaan ensimmäinen askel voisi olla lisätä opiskelupaikkoja aloille, joilla työvoiman tarpeen arvioidaan lähitulevaisuudessa kasvavan.