Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo on jättänyt maanantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Kelan tulkkauspalveluiden toimivuudesta. Vahasalo kertoo tiedotteessaan, että Kelan tulkkauspalveluiden asiakkailta on tullut paljon palautetta siitä, miten palveluiden saatavuus on ollut entistä heikompaa.
Kela järjestää kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille laissa säädetysti tulkkauspalveluita. Raija Vahasalon mukaan tulkkien saatavuus on kuitenkin viime aikoina heikentynyt. Kelan tulkkauspalveluiden hankintaan tehtiin muutoksia vuonna 2017.
– Kaikki tulkkeja tarvinneet eivät ole saaneet tarvitsemaansa palvelua ja saatavuudessa on ollut alueellista vaihtelua. Myös tulkit ovat tuoneet esille huolensa töiden vähenemisestä, hän sanoo.
Tulkkauspalvelut ovat Raija Vahasalon mukaan tärkeitä kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten oikeudellisen ja sosiaalisen turvan takaamiseksi. Palvelut eivät hänen mielestään kuitenkaan toimi kuten niiden kuuluisi.
– Kelan toimintaan pitää saada ryhtiliike. Kelan pitää tunnistaa ongelma ja joustavoittaa nykyisiä jäykkiä käytäntöjään, jotta jokainen palveluita tarvitseva aidosti saa niitä, Vahasalo sanoo.
Hänen mukaansa muutokset johtuvat muun muassa siitä, että uuden hankintakauden myötä tulkkien toimialueita on rajattu.
Suomi on jaettu kuuteen hankinta-alueeseen, joita ovat Uusimaa, Läntinen, Keskinen, Pohjanmaa, Itäinen ja Pohjoinen alue. Kilpailutuksen jälkeen tulkki on saanut tarjota palveluitaan vain kahdella hankinta-alueella. Lisäksi tulkit voivat tarjota omaa osaamistaan vain kahteen viidestä palvelusta, joita ovat kuulovammaisten tulkkaus, kuulovammaisten kirjoitustulkkaus, kuulonäkövammaisten tulkkaus, kuulonäkövammaisten kirjoitustulkkaus ja puhevammaisten tulkkaus.
– Viime vuoden aikana jokaiselta tulkkien hankinta-alueelta ympäri Suomen, on tullut palautetta erityisesti kirjoitustulkkauksen heikosta saatavuudesta, Raija Vahasalo kertoo.
Hän muistuttaa työelämän muutosten vaativan yhä monipuolisempia tulkkausmahdollisuuksia.
– Tulkkauspalveluiden järjestämisessä olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota tulkkien kielitaitoon ja saatavuuteen. Esimerkiksi Keskisen alueen kirjoitustulkkauksista vain 79 prosenttia oli toteutunut viime vuoden tammi-syyskuussa. Sääntöviidakkoa karsimalla tilanteeseen saataisiin varmasti merkittävä parannus.
