– Nuoret ovat työmarkkinoiden haavoittuvin ryhmä. Talouden nopeat suhdannevaihtelut, työmarkkinoiden korkeat osaamisvaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat kasvattaneet nuorisotyöttömyyttä ja vaikeuttaneet nuorten yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymistä, Jaana Pelkonen toteaa tiedotteessaan.
Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.
Hallituksen kehysriihipäätös sekä sitä edeltänyt rakennepaketti haastavat nuorisotakuun toteutusta. Kehysriihessä päätettiin nostaa oppivelvollisuusikä 17-vuoteen.
– Kun oppivelvollisuusiän nostoa tarkastelee muiden kehysriihen päätösten kanssa rinnakkain, näyttäytyy oppivelvollisuusiän nosto erikoisessa valossa. Kehyspäätöksen mukaisesti toteutetaan koko toisella asteella mittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoitus on saada aikaan kokonaisuudessaan 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys.
– Oppivelvollisuusiän nostamisen kanssa yhtäaikaisesti toteutettuna leikkaukset ovat siis ristiriitainen yhtälö.
Leikkaukset kohdistuvat koulutukseen
Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden tuloksia koskeva raportti julkaistiin hiljattain. Raportista käy ilmi, että koulutustakuun toteuttamisedellytykset koetaan paremmiksi verrattuna muihin nuorisotakuuseen sisältyviin palveluihin ja toimenpiteisiin.
– Pidänkin huolestuttavana sitä, että muutoksia ja leikkauksia ollaan tekemässä juuri siihen osaan nuorisotakuuta, joka toimii tällä hetkellä parhaiten eli koulutukseen.
– Nuorisotakuun raportista selviää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nuorille selvästi huonommin saatavilla kuin muut palvelut. Suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys. Oppivelvollisuusiän noston sijaan määrärahat pitäisi kohdentaa pahimmassa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Yhden lisävuoden oppivelvollisuuspakko ei auta näitä nuoria.
Hän muistuttaa, kuinka vallitseva huono työllisyystilanne asettaa haasteita nuorten palkkaamiseen ja nuorisotakuun toteutumiseen. Työpaikoilla käytävät yt-neuvottelut heijastuvat suoraan nuoriin.
– Oppivelvollisuusiän nosto, toisen asteen leikkaukset ja kuntoutuspalveluiden vähäisyys vaikuttavat tavalla tai toisella nuorisotakuun toteutumiseen. Olemme tilanteessa, jossa tämä kaunis idea nuorten auttamisesta saattaa murentua olemattomiin.