– Opetusministerin suunnittelevat toimet siirtäisivätkin hakijasumaa ainoastaan eteenpäin valmistumisen jälkeiseen vaiheeseen, kun korkeakoulutetut pyrkivät valmistuttuaan työmarkkinoille. Siksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärän tulee perustua tarpeeseen tulevaisuuden työmarkkinoilla, eikä alalle hakevien määrään, Jaana Pelkonen sanoo.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on huolissaan suomalaisten koulutustason laskusta lähivuosina. Lääkkeeksi hän ehdottaa aloituspaikkojen lisäystä korkeakouluihin. Paikkoja on suunniteltu lisättävän 3 000 kappaleen vuosivauhtia suosittujen alojen hakijasuman purkamiseksi ja korkeakoulutettujen määrän lisäämiseksi.
Pelkonen muistuttaa Akavan tilastoihin viitaten, että tosiasiassa 29–64-vuotiaiden keskimääräinen koulutustaso jatkaa kasvuaan Suomessa.
– Korkeakoulutettujen työttömien määrän kaksinkertaistuminen viidessä vuodessa on myös huolestuttava signaali, vaikka työllisyystilanne vielä onkin muuta väestöä parempi. Tämänhetkinen, jo yli 40 000:n korkeasti koulutetun työttömän joukko kertoo osaltaan pahoista ongelmista koulutuksen mitoituksessa.
Pelkonen korostaa, että myöskään korkeakoulupaikoista ei maassamme ole pulaa.
– Itse asiassa korkeakoulupaikkoja on Akavan mukaan jo nyt tarjolla yli 60 prosentille ikäluokasta. Sen sijaan läpäisy – eli tutkinnon suorittaneiden osuus – korkeakouluissa on kahdeksassa vuodessa keskimäärin 50 prosentin luokkaa.
– Aloituspaikkojen summittaisen lisäämisen sijaan suosituimmille koulutusaloille, tulee Suomen panostaa koulutuksen laadun parantamiseen. Jokaisen suomalaisen on tulevaisuudessakin voitava luottaa siihen, että kouluttautuminen on kannattava investointi.