Kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan ilmastonmuutoksen torjunta ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pyrkiminen on merkittävä turvallisuuskysymys myös Suomen kannalta. Kiuru kommentoi Uuden Suomen blogissa valiokuntien näkemyksiä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Toistaiseksi selonteosta on annettu tulevaisuusvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan näkemykset.
Tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa sanotaan, että pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos on sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta ihmiskunnan merkittävin haaste. Ilmastonmuutos voi lausunnon mukaan aiheuttaa muun muassa pakolaisuutta ja konflikteja esimerkiksi makeasta vedestä.
Pauli Kiurun mukaan muun muassa Syyrian tilanteen taustalta löytyy myös pitkäaikaista kuivuutta ja sen mukanaan tuomia jännitteitä.
– Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa pakolaista. Arvioiden mukaan ilmastonmuutos voi kasvattaa pakolaisten määrän vuoteen 2050 mennessä 250 miljoonaan. Tätä taustaa vasten Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyminen ja sen tavoitteisiin pyrkiminen on myös Suomen kansallinen turvallisuuskysymys. Puhutaan pakolaisuuden juurisyihin vaikuttamisesta. Ilmastonmuutoksen estäminen on siksi aivan olennaista.
Hallintovaliokunnan lausunnossa sanotaan, että informaatiovaikuttaminen on muuttunut olennaisesti nykyisessä sähköisessä mediaympäristössä ja että sen tavoitteena on vaikuttaa viime kädessä päätöksentekijöihin ja päätöksentekoprosessiin.
– Informaatiovaikuttamista ja hybridiuhkia vastaan tarvitaan myös pehmeitä, yksilötason valmiuksia. Jos luku- ja kirjoitustaito on kovin puutteellinen, niin alttius uhriksi joutumisesta kasvaa. Realistista tilannekuvaa ei voi syntyä, jos medialukutaitoa ei ole ja lähdekriittisyys on tuntematon käsite. Tämä jättää mahdollisuuden myös ”valemedioiden” disinformaatiolle eli suoranaisille valheille. Sananvapaus on kuitenkin aina tehokkaampi keino kuin tiedonvälityksen monopoli, Kiuru kirjoittaa.
Puolustusvaliokunta pitää lausuntonsa mukaan Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä erittäin huolestuttavana. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää omalla toiminnallaan aktiivisesti lähialueensa vakautta.
– Myös puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota ei-sotilaalliseen vaikuttamiseen ja sen kasvaneeseen rooliin. Yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky on laajempi käsite kuin vain sotilaallinen valmius. Lausunnossa käytetään myös termiä resilienssi, joka yleistynee kielessämme lähivuosina. Sille ei ole vielä vakiintunutta käännöstä, mutta kriisinsietokyky tai turnauskestävyys ovat ymmärrettäviä käännöksiä, Kiuru sanoo.