Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä kritisoi blogissaan muutoksia, joita hallitus on tehnyt ylinopeudesta saatavien sakkojen suuruuksiin. Hänen mukaansa sakkojen suuruuden nostamisella on ollut liikenneturvallisuutta heikentäviä seurauksia.
‒ Meillä kaikilla on varmaan oma käsityksemme liikenteen sujuvuudesta ja ennen kaikkea liikennerikkomuksista annettavista rangaistuksista. Niin oli myös maan hallituksella, kun se julkaisi hallitusohjelmansa reilu vuosi sitten. Se halusi vähintään kaksinkertaistaa sekä rikesakot että päiväsakot osana talouden tervehdyttämistä, Eestilä kirjoittaa.
Hänen mukaansa hallitus oli toimissaan rehellinen, kun se myönsi, että sakkojen korotusten syynä on rahantarve.
‒ Katse oli jälleen autoilijan kukkarossa, sillä valtaosa sakoista annetaan liikennerikkomuksista, rikesakoista lähes 90 prosenttia.
Rikesakkoja, joita annetaan pienistä ylinopeuksista ja rikkomuksista, korotettiin vuosi sitten kaksinkertaisiksi ylintä rikesakkoa lukuun ottamatta. Nyt suurin annettava rikesakko on 200 euroa, kun se aikaisemmin oli 115 euroa. Ennen viimesyksyistä korotusta edellinen rikesakkojen korotus tehtiin 15 vuotta sitten.
‒ Mitä mittavasta sakkojen korotuksesta seurasi valtiolle? Näyttää selvästi siltä, että autoilijat muuttivat ajotapaansa suurten sakkojen pelossa. Suunnitellut valtion lisätulot sakoista eivät toteutuneetkaan. Mitä arkiliikenteessä tapahtui? Liikenne puuroutui monilla tieosuuksilla alinopeutta ajaviksi jonoiksi, joissa turvaväleistä ei enää ollut tietoakaan. Sen sijaan ohitustarve luonnollisesti lisääntyi aiheuttaen ongelmia erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamissa jonoissa, Eestilä sanoo.
Tilanne on hänen mukaansa ristiriitainen. Hallitus on käyttänyt yli 600 miljoonaa euroa suuriin liikennehankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut liikenteen sujuvoittaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Samanaikaisesti sakkojen korotukset ovat Eestilän mukaan heikentäneet liikenteen sujuvuutta varsinkin niillä tieosuuksilla, joilla ei ole ohituskaistoja, mutta runsaasti kameravalvontaa.
‒ Onneksi peruslakivaliokunnan huoneessa syttyi punainen valo, kun hallitus ohjelmansa mukaan halusi edelleen tuplata päiväsakot ja nostaa suurimman rikesakon 200 eurosta 400 euroon! Peruslakivaliokunta painoi jarrua suurille korotuksille: valtion rahantarve ei voi ohjata oikeudenkäyttöä eikä kriminaalipolitiikkaa. Teon ja rangaistuksen on oltava järkevässä suhteessa yleisen oikeustajun kanssa, muuten lainkunnioitus kansalaisten keskuudessa vähenee vaarallisesti, Eestilä sanoo.
Liikenneturvallisuutta on Eestilän mukaan edistettävä, mutta sen varjolla ei hänen mielestään saa harjoittaa autoilijoiden rahastusta.
En kannata sellaisen Suomen rakentamista, jossa kytätään ja etsitään toisten pieniäkin virheitä. Suuret ylinopeudet liikenteessä ovat ihan eri juttu. Niistä pitääkin rangaista tuntuvasti ja ottaa tarvittaessa ajokortti väliaikaisesti pois, mutta toimivaa liikennepolitiikkaa ja uskottavaa kriminaalipolitiikkaa ei voida hoitaa valtiovarainministeriöstä käsin, Eestilä päättää.