– Metropolialueen kehittäminen on yksi maamme suurimmista haasteista. Metropolialue on Suomen talouden veturi, ja alueen kehittämiseen tulee panostaa. En kuitenkaan usko, että uusi hallintoelin vaaleilla valittavine valtuustoineen, hallituksineen ja monine lautakuntineen tulee kehittämään alueella muuta kuin byrokratiaa. Uusi hallinnon taso ei ainakaan edesauta uusien yhteistyökuvioiden ja innovaatioiden syntyä, Mäkinen sanoo.
Hallitus on linjannut rakennepoliittisessa ohjelmassaan (29.8.2013), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto.
Mäkinen muistuttaa, että tämän jälkeen on kuitenkin päätetty uudesta sote-ratkaisusta, mikä sinällään on erittäin kannatettava ratkaisu.
Ennen kuin hallitus pystyy tekemään mitään päätöksiä metropolihallinnon suhteen, on Mäkisen mukaan selvitettävä, miten sote-alueilla toteutetaan demokraattinen päätösvalta, tuleeko sote-alueille mahdollisesti omat vaaleilla valitut valtuustot ja verotusoikeus.
Lisäksi alueella on tällä hetkellä meneillään kaikkiaan kolme kuntalähtöistä kuntajakoselvitystä sekä valtiovarainministeriön asettama erityinen kuntajakoselvitys. Jos nämä selvitykset tulevat johtamaan kuntaliitoksiin, antaa se Mäkisen mukaan aihetta miettiä metropolihallinnon tarvetta uudelleen.
Mäkisen mielestä maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kehittämistarpeet voitaisiin ratkaista myös maankäyttö- ja rakennuslain keinoin.
– Metropolihallinnon ja soteratkaisun myötä kunnalta lähtisi merkittävästi päätösvaltaa yhä kauemmas kuntalaisesta erilaisiin hallintoelimiin. Tämän mukaisen kehityssuunnan osana tulisi arvioida, mikä on jäljelle jäävän peruskunnan funktio?, Mäkinen kysyy.
– Julkisen hallinnon kehittämisen ensisijainen tavoite on hallinnon ja byrokratian vähentäminen. Julkisen hallinnon pitää olla rakenteeltaan tehokasta ja ymmärrettävää, nykyinen kehityssuunta ei palvele tätä tavoitetta.