Eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Kai Mykkänen (kok.) epäilee, että Kreikalle mahdollisesti myönnettävä seitsemän miljardin hätärahoitus riittää.

– Olen huolestunut, että hätärahoitus riittää siihen asti, kunnes varsinainen EVM-ohjelma saadaan sovittua, Mykkänen sanoo Verkkouutisille.

Mykkänen arvioi, että seitsemän miljardia ei välttämättä riitä kesän yli. Epäilys liittyy Kreikan sekavaan poliittiseen tilanteeseen: pääministeri Alexis Tsipras on julkisesti todennut, ettei hän usko tiukan ehdolliseen EVM-lainaohjelmaan. Kreikan parlamentti tosin hyväksyi selvällä ääntenenemmistöllä lainaneuvottelujen aloittamisen.

– Jos neuvottelut venyvät elokuulle, rahat loppuvat ja olemme taas uuden hätärahoituksen äärellä, Mykkänen sanoo.

Kreikan kolmas lainapaketti olisi arvoltaan maksimissaan 86 miljardia euroa. Se sisältää mahdollisimman nopeasti myönnettävän seitsemän miljardin euron ns. siltarahan, jonka pääomat katetaan myöhemmin EVM:stä.

Mykkänen luonnehtii mahdollisesti sovittavaa kolmatta lainapakettia Kreikan viimeiseksi mahdollisuudeksi.

– Elokuussa nähdään, suostuuko Kreikka tekemään sisäisen devalvaation. Vaihtoehto on Kreikan irtautuminen euroalueesta, Mykkänen sanoo.

Hän ei usko, että ainakaan Syriza veisi lainaohjelman ehdot käytäntöön.

– Kun ei itse usko ohjelmaan ja kun väläytellään jo uusia vaaleja, niin en usko, että Syriza kykenee viemään ohjelman läpi.

Mykkäsen mukaan Kreikan irtautuminen eurosta ja ulkoiseen devalvaatioon ajautuminen on sekin parempi kuin olla tekemättä mitään.

Voiko tyhjästä leikata?

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ja IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ovat huomauttaneet, ettei kolmaskaan velkapaketti ole uskottava, ellei Kreikan velkoja leikata. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on puolestaan vaatinut uudistuksia euroalueelle.

Velkaleikkauksia on kuitenkin poliittisesti vaikea viedä eteenpäin. Etenkin muut kriisimaat, kuten Espanja ja Portugali, kokisivat epäoikeudenmukaisena, että Kreikka saisi lainojensa suhteen erikoiskohtelun. Espanja ja Kreikka ovat onnistuneet kovan kustannuskuurin jälkeen palaamaan lainamarkkinoille.

Mykkänen huomauttaa, että Kreikan lainaraha on jo nyt käytännössä puoli-ilmaista.

– Kreikan lainaehdoissa on jo nyt noin 85 prosentin alennus verrattuna markkinarahaan.

Myös valtiovarainministeri Alexander Stubb huomautti torstaina tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että aika vaikea Kreikan ehtoja on enää nykyisestä huojentaa.

Mykkänen muistuttaa, ettei Kreikalle ainakaan voi antaa sellaista kuvaa, että lainoja annettaisiin anteeksi ehdoitta, ilman uudistuksia. Mutta silti lainojen järjestely on Mykkäsenkin mielestä edessä joka tapauksessa.

– Kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan velkasaneeraukseen, mutta sitä ei kannata tehdä ennen kuin käänne Kreikassa tapahtuu, Mykkänen sanoo.

”Kaaosta ei haluta”

Kreikan mahdollisesta euroerosta ei enää arvioida koituvan suurta markkinahäiriötä yhteisvaluutta-alueelle.

Sen sijaan mahdollisena on pidetty, että ero voisi johtaa poliittiseen dominoilmiöön – joidenkin muiden heikkojen maiden eroon euroalueesta.

Mykkänen ei kuitenkaan usko, että esimerkiksi Espanja ja Portugali toivovat itselleen heikkoa valuuttaa ja epävarmoja aikoja.

– Kreikan ero eurosta olisi kivulias. Tuskin Espanja tai Portugali sellaista kaaosta haluavat.