Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Jukka Kopran mielestä hallituksen valinnanvapaus- ja rahoituslakeihin esittämät muutokset eivät vaikuta ”kovin pahoilta”.
– Olen positiivisesti yllättynyt, että iso viivettä (valinnanvapauteen) ei tullut. Jos esitetyt vuosiluvut pitävät, niin uskoisin, että tämän kanssa voidaan elää ja asia etenee, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra sanoo Verkkouutisille.
Hallitus julkisti maanantaina pääkohdat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle laatimastaan vastineesta, jossa oli tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset lakiesityksiin.
Hallitus esitti, että sote-keskusten aloitusta lykättäisiin vuodella vuoden 2022 alkuun ja asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa puolella vuodella vuoden 2021 alkuun. Maakunta voi kuitenkin ottaa valinnanvapauden käyttöön jo 2020, jos maakunta on siihen valmis ja täyttää tietyt kriteerit.
Kopran mielestä positiivista on se, että asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti voidaan ottaa käyttöön ripeästi.
– Erityisesti olen iloinen siitä, että maakunnat voivat aloittaa aikaisemminkin, jos ovat valmiita. Sehän on selvää, että jos maakuntahallinto käynnistyy 2020, eihän soten ole mitenkään mahdollista käynnistyä ihan heti. Mutta uskoisin, että pilottikokeilussa olevat 15 maakuntaa pystyvät varmaan jo loppuvuodesta 2020 tai 2021 käynnistämään uuden järjestelmän mukaisen valinnanvapauden.
Turvattu rahoitus voi herättää leväperäisyyttä
Rahoitukseen tulevia muutoksia Kopra pitää hyvänä siltä osin, että maakuntien lisärahoituksen saaminen varmistetaan poikkeustilanteissa.
– Kukaan ihminen missään maakunnassa ei jää hoitoa vaille, vaikka rahat loppuisivat. Se on tärkeä asia, ja sen takana ollaan ihan täysillä. Mutta jos valtio tulee apuun, niin se tarkoittaa sitä, että maakunnassa ei ole pystytty hoitamaan finanssipuolta omin neuvoin. Silloin on tarkemman syynin paikka.
Kopran mukaan ensi vaiheessa valtio antaa taloudellisia neuvoja, mutta maakuntien yhdistymismahdollisuus on olemassa, jos pidemmässä juoksussa osoittautuu, ettei maakunnan kantokyky riitä.
Lisäksi lakiesitykseen tehdyn muutosehdotuksen mukaan valtion on lisättävä maakuntien rahoitusta kokonaisuutena tilanteessa, jossa rahoitus vaarantaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai vaihtoehtoisesti maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.
Huolettaako, että tavoitellut kolmen miljardin säästöt eivät toteudu?
– Tämä on varmasti sellainen kohta, jossa on syytä olla tarkkana, koska jo pelkkä tieto siitä, että rahoitus on turvattu voi herättää leväperäisyyttä taloushallinnossa. Silloin kun ei ole pakko, järkevän taloudenpidon toimia ei välttämättä tehdä. Pakko on paras muusa tässäkin, Kopra pohtii.
Kilpailu auttaa pitämään kulut kurissa
Kopra huomauttaa, että valinnanvapaudessa on kuitenkin kilpailuelementti. Hän uskoo, että kun valinnanvapaus saadaan toimimaan ja sote-keskuksia pyörittäviä yrityksiä mukaan, niin kilpailuelementti tuo kirittävän vaikutuksen.
– Se näkyy sitten kustannusten vähenemisenä myös julkisella puolella tai ainakin kurissa pysymisenä.
Kopran mukaan kun toimijoita on enemmän kuin yksi, niin joku toimii muita tehokkaammin.
– Muut joutuvat tarkastelemaan itseään, että miksi tuo yksi toimii tehokkaammin kuin me. Näin syntyy kirittävä ilmapiiri, jossa muut pyrkivät samaan kuin paras. Välillä valtikka vaihtuu tietenkin. Tämä kilpajuoksu on koko länsimaisen talousjärjestelmän perusta. Jos tämä elementti saataisiin sote-puolelle, niin uskon, että se auttaa meitä pitämään kulut kurissa.
Valinnanvapausjärjestelmässä sote-keskukset eivät kuitenkaan kilpailisi hinnalla, vaan laadulla. Kopra uskoo, että silloin laadun lisäksi merkitystä on sillä, kuinka nopeasti hoitoon pääsee.
– Sehän ihmisiä harmittaa hirveästi ja se on suorastaan traagista, kun hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan viikkojakin. Uskon, että tulemme näkemään myös uusia tapoja hoitaa ihmisiä.
Kopra kertoo, että Pohjolan omasairaalassa on jo käytäntönä, että potilasta ei päästetä pois, ennen kuin hänet on hoidettu kuntoon.
– Innolla odotan, että tämä sama ajattelu leviäisi julkiselle puolelle. Tämä ei ole helppo rasti, mutta uskon, että kustannushyödyt ovat jopa suurempia kuin mitä on kyetty ennustamaan.
Kopra ennakoi, että lakiesitykset menevät läpi perustuslakivaliokunnasta.
– Toki se on perustuslakivaliokunta, joka ratkaisee, mutta en lähde heidän tontilleen nyt arvioimaan.
Kopra uskoo, että myös kokoomusryhmä on yhtenäinen ”tunnetuin poikkeuksin”. Kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.) ja Susanna Koski (kok.) ovat ilmaisseet jo aiemmin äänestävänsä uudistusta vastaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kokoontuu juhannuksen vuoksi jo tänään keskiviikkona.
– Minun mielestäni näissä uusissa käänteissä ei ole mitään showstopperia, eli tämä saattaisi mennä ihan mainiosti läpi, Kopra sanoo.
Maakuntiin valittavat päättäjät heikko lenkki
Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo toteaa lakiesityksiin tehtävistä muutoksista, että se on tehtävä, mitä perustuslakivaliokunta on edellyttänyt.
– Muutokset ovat minun puolestani ihan ok ja itse hyväksyisin ne. Olisin tosin aikaistanut valinnanvapautta, mutta siinähän on annettu aika iso välys, minkä puitteissa valinnanvapautta voidaan rakentaa maakunnissa ja monet maakunnat ovat valmiita jo nyt toteuttamaan valinnanvapautta, Vahasalo sanoo.
Maakuntiin valittavilla luottamushenkilöillä on suuri vaikutusvalta siihen, kuinka halukkaita maakunnat ovat toimeenpanemaan valinnanvapautta.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että se saattaa olla se heikko lenkki. Riippuu siitä, minkälaisia päättäjiä maakuntiin tulee. Uskon kuitenkin, että maakunnat ottavat valinnanvapauden mahdollisuutena. Asiakkaan näkökulma on mielestäni kaikkein tärkein ja että prosessit ja hoitopolut toimivat.
Vahasalo sanoo, että näihin asioihin on haluttu uudistuksella löytää ratkaisua.
– Olisi tärkeää, että hoitoonpääsy olisi mahdollisimman jouhevaa ja oikea-aikaista joka puolella Suomea.
Vahasalo toteaa, että näin suureen uudistukseen täydellistä ratkaisua ei ole mahdollista löytää.
– Epätäydellinen tulee, mutta sitä on helpompi korjata jälkeenpäin.
Vahasalo istui viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun parlamentaarinen sote-ratkaisu törmäsi perustuslakiin kahdesti.
– Se oli aivan mahdoton ja aika loppui kesken. Se vain törmäsi umpikujaan. Tätä uudistusta koko kenttäväki odottaa ja tätä on niin kauan tehty, että tämä on pakko saada eteenpäin. Kaikki odottavat ratkaisua, Vahasalo sanoo.