Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) ottaa Uuden Suomen blogissa kantaa alkoholilain uudistuksesta julkaistuihin väitteisiin.
– Sovittujen alkoholilain muutosten myötä otetaan hyvin pieniä, suorastaan marginaalisia askelia kuluttajien saatavilla olevien valikoimien monipuolistamisen suuntaan. Ministeri Juha Rehula on toistanut useassa yhteydessä tutun fraasinsa, jonka mukaan uudistusta on tehty elinkeinoelämän ja erityisesti vähittäiskaupan näkökulmasta. Kun tunnen asiaa pitkältä ajalta, voin todeta, että kyllä ensisijaisena tavoitteena on ollut kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantaminen. Jos samalla suomalaiset pienpanimot saavat tuotteitaan paremmin esille, en oikein osaa pitää sitä negatiivisena asiana, Pelkonen sanoo.
Hänen mukaansa väitteet siitä, että alkoholin hankkiminen muuttuu helpommaksi, kun myyntipisteiden määrä kasvaa 350:sta 5 300:aan, että hinnat todennäköisesti laskevat kilpailun seurauksena ja että juomia myydään myös sunnuntaisin antavat täysin virheellisen kuvan uudistuksen todellisesta sisällöstä.
– Alkoholilain uudistuksessa ei oteta mitään kantaa alkoholin myyntipisteiden määrään. Päivittäistavarakaupassa myytävien juomien enimmäisvahvuus nousee 0,8 prosenttiyksiköllä, ja ainoa myyntiaikoihin liittyvä muutos on viimeisimpien tietojen mukaan Alkon aukioloajan pidentäminen vastaamaan ruokakauppojen alkoholimyyntiaikoja, jotka siis ovat pysymässä entisellään. Viisitoistakertaisesta myyntipisteiden määrästä puhuminen ilman näiden tietojen mainitsemista samassa yhteydessä on harhaanjohtamista ja liioittelua.
– Mikäli alkoholilain uudistuksen myötä nelosoluen, siiderin ja lonkeron hinta kilpailun lisääntyessä alenee, tämä aivan ilmeisellä tavalla vähentää matkustajatuontia juuri näissä tuoteryhmissä. Se tietää lisää verotuloja ja työpaikkoja Suomeen. Myönteinen asia myös tämä, Pelkonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa alkoholisääntely on Euroopan tiukimmasta päästä ellei jopa tiukinta.
– Tämän pitäisi alkoholirajoitusten kannattajien teorioita johdonmukaisesti tulkiten tarkoittaa, että myös kulutuksen tulisi olla Euroopan matalinta. Suomalaisten alkoholinkulutus on kuitenkin suunnilleen keskitasoa. Alkoholikulttuurin muutos ei tapahdu muuten kuin asenteiden ja arvostusten muutoksen kautta.
Alkoholilain uudistusten vastustajilta on Pelkosen mukaan kysyttävä, miten terveyspoliittisia päämääriä palvelee se, että heidän suojelemansa monopoli Alkon käyttöön esitetään tuoreimmissa kaavailuissa myymäläautoja kuljettamaan juomaa ihmisten kotioville.
– Melkoista kaksinaismoralismia. Käytetään kansanterveydellisiä perusteita Alkon olemassaololle ja toiminnalle, mutta samalla tehdään avauksia jakelun lisäämiseksi Tällaisesta ei ole sovittu eduskunnassa mitään, Pelkonen päättää.